Rottlife Aurora

Sunnuntaina Nala oli leikkimässä Kamun kanssa ja jalka onneksi edelleen oireeton, vaikka kaksikon meno olikin taas aikamoista :) Tänään sitten taas tokossa. Meitä olikin vaan kolme koirakkoa paikalla niin kerettiin vaikka mitä tehdä :) Ihan ensin otettiin kontaktiharjoitus. Koirat oli meillä perusasennossa vieressä ja Helena-koutsi heitteli palloja ja huuteli käskyjä. Hyvin piti Nala suurimman osan ajasta katsekontaktia, eikä välittänyt käskyistä ja palloista. Sitten otettiin yksitellen vähän seuraamista niin, että oli tavaroita pitkin hallia maassa ja lisäksi molemmat muut koirakot keskellä hallia. Tavaroista Nala ei välittänyt, mutta kavereita ois tarvinnu vähän katella. Katsekontakti seuraamisessa kuitenkin jo vähän parempi kuin viime viikolla.

Sitten otettiin ensin lyhyt paikallaanmakuu niin, että jätettiin koirat vierekkäin riviin paikallaanmakuuseen ja peruutettiinkin itse muutama metri niiden taakse. Hyvin pysyi Nala maassa, vaikka olinkin sen takana :) Sitten otettiin heti perään pidempi paikallaanmakuu niin, että taas jätettiin koirat vierekkäin riviin ja mentiin ihan normaalisti "eteenpäin", mutta ei kaikki jäätykään oman koiran kohdalle seisomaan vaan keräännyttiin "ryhmään" ja oltiin juttelevinamme. Tässä oltiin ehkä vajaa minuutti, sen jälkeen kierrettiin koirien taakse hetkeksi seisomaan, taas palattiin kauas eteen ryhmään juttelemaan ja vasta sen jälkeen mentiin palkkaamaan ja vapauttamaan. Jälleen Nala pysyi tosi hienosti! Yhdessä vaiheessa huomasin, että se vähän alkoi heiluttamaan häntää sen näköisenä, että "mitäs tää nyt oikein on", mutta ei noussut. Tosi paljon on kyllä paikallaanmakuu viime aikoina kehittynyt :)

Mitäs sitten.. No juu otin taas muiden vuoroilla Nalan kanssa paikallaanmakuuta namikipon kanssa samalla tavalla kuin viimeksi ja hyvin pysyy, vaikka vieressä toinen koirakko suorittaa. Omalla vuorolla otettiin sitten peruasentoon tuloja. Eli koira vapaana ja aina yllättäen annoin Nalalle seuraa-käskyn. Välillä sai toistaa käskyn useamman kerran, että neiti kuurokorva kuunteli :-D, mutta joka kerta tuli erittäin hienosti oikeaan paikkaan sivulle, niin edestä takaa kuin sivultakin. Jee! Lisäksi otettiin sitten liikkeestä maahan liike kahteen kertaan. Mulla oli namikippo takana palkkana ja tarkoitus oli, että otan pätkän seuraamista, siitä maahan, kävelen itse vähän matkaa eteenpäin ja sitten vapautan sinne takana olevalle kipolle. Ollaan viime viikolla tosi paljon treenattu tota nopeaa maahanmenoa ja nyt tänään Nala menikin sitten heti ekalla yrittämällä ensimmäisellä käskyllä, ilman mitään apuja nopeasti maahan. Olin niin häkeltynyt, kun heti onnistui, että unohdin jatkaa ite matkaa eteenpäin ja vapautin käytännössä heti kun meni maahan :DD No, toinen kerta sujui yhtä hyvin ja silloin muistin itsekin jatkaa jonkun verran matkaa eteenpäin kunnes vapautin.

Tänään otettiin myös ekaa kertaa Nalan kanssa kaukokäskyinä istumista ja maahanmenoa. Toki ollaan vähän niitä kotonakin treenattu, mutta ei tuolla tunnilla varsinaisesti. Maahan Nala menee tosi hyvin istumasta, eikä liiku senttiäkään, mutta maasta istumaan noustessa meinaa aina nousta hyppäämällä. Näitä kahta siis treenattiin niin, että Nala oli noin metrin päässä musta. Toivottavasti sais joskus lähiaikoina sen seiso-käskynkin niin vahvaksi, että sen voisi ottaa mukaan. Mutta siihen voi kyllä mennä aikaa..

Loppuun vielä toko-hyppy kahteen kertaan, nyt Nala tiesi jo heti mistä on kyse, eikä tarvinnut antaa enää käsimerkkiä vaan hyppy-käskyllä ylitti esteen ja seis-käskyllä jäi noin suurinpiirtein esteen taakse seisomaan. Otin tän jälkeen vielä muutamia seis-pysäytyksiä samaan tapaan kuin alussa oltiin otettu perusasentoon tuloja eli Nala vapaana ja yllättäen annoin seis-käskyn. Seisomisliike on viime viikkoina jäänyt vähän vähemmälle, kun ollaan mahdollista BH:ta silmällä pitäen treenattu vaan istumista ja maahanmenoa, joten eihän se seisominen nyt taas meinannut oikein onnistua vaan tarjosi istumista. Saatiin me kuitenkin muutamia onnistuneitakin suorituksia, mutta tarvii taas alkaa sitä palautteleen tokotreenien ulkopuolellakin mieleen, ettei vallan unohdu :)

Loppuun mun on pakko laittaa Nalasta pari kuvaa sunnuntai-illalta, kun näytti niin harvinaisen hölmöltä (mutta ah, niin suloiselta) nukkuessaan sohvalla kieli ulkona :D

Meinasin pyörtyä äsken ihastuksesta.. katsokaa millaiset jumalaiset nahkapannat Nalalle kotiutuvat ensi viikolla!

Olen sanaton.. Pannat on tilattu mittatilauksena Design Dogilta ja voin vannoa, että Nala ei tule enää ikinä saamaan mitään tylsiä eläinkaupan massatuotantopantoja, niin upeat nämä ovat! Ja tosiaan uniikit, varmasti ei tule vastaan samanlaisia :) Taidan olla ihan hurahtanut :o Ensimmäisessä pannassa on lila vuorinahka, helmiäisbeige nahka päällä ja tummat kristallit. Toisessa antiikkiruskea vuorinahka, koristenauha, pari kirkasta kristallia ja pantaan mätsäävä heijastinhihna samasta nahasta. On näille uusille pannoille oikeasti perustellut syytkin, on ihan oikeasti on! :-D Nimittäin tulin siihen tulokseen, että Nalan Hurtan puolikuristava panta sekä 4paws-apinapanta joutavat kaapin perällä odottamaan mahdollisia uusia käyttäjiä (joskus hamassa tulevaisuudessa :D), koska molemmat alkavat olemaan vähän turhan pieniä Nalalle, joka näkyy siinä, että kuristusosa ei enää löysty kunnolla, vaikka koira ei vetäisi. Hurtan panta on ostettu joskus viime kesänä, joten ei mikään ihme, että on käynyt pieneksi. 4pawsin apinapannan kanssa mulla taas kävi itellä pieni mittavirhepaholainen syksyllä, kun sen tilasin, kun en tajunnut mitata pantaan tarpeeksi kasvuvaraa. Tällä hetkellä sitä saa käytännössä kiskoa pois Nalan päästä :D Lisäksi Hurtan panta on mun makuun liian kapea (2,5cm), koska nykyään tuntuu, että tykkään aina vaan leveämmistä pannoista Nalalla. Onhan ne myös toki kaulaystävällisempiä, leveät pannat meinaan :) Noilla uusilla nahkapannoilla leveyttä on noin 5-6cm. Heijastinhihna puolestaan on oikeasti ihan käytännön ostos. Näytäänpä ainakin paremmin lenkeillä! Ja vaikka nyt alkaakin pikkuhiljaa valoisa aika lisääntymään niin onpahan sitten ensi talveksikin kunnon hihna pimeisiin iltoihin :) Miten maltan odottaa, että nää pannat ja kotiutuu??????!!!!!!! :oo

13kk-päivän kunniaksi otettiin taas vähän uusia kuvia, kun käytiin metsässä tarpomassa reilu tunnin lenkki. Lunta oli välillä vyötäröön asti ja Nalalla oli hauskaa :DD Viikolla vähän tottisteltiinkin ja kaupunkikäveltiin, molemmat sujuivat hienosti. Joskin sen verta kierroksilla Nala noista tottistreeneistä jostain syystä kävi, että keksi ihan uuden kivan tavan. Nimittäin perusasentoon "hypätessään" nappasi mua aina samalla hampailla takin hihasta kiinni. Mä olin siinä sitten vähän suu auki, että palkatako vai ei, kun asento kyllä prikulleen oikein, mutta eihän tollaista käytöstä suvaita. No, ehkä oma vika, kun vähän "virittelin" neitiä liikaa lelun kanssa ennen treenien alkua :DD Punnitakin pitäisi tänään, kun ajattelin, että kuukauden välein vois aina 5.päivä punnita niin pysyy vähän kärryillä neidin kehityksessä. Niin ja barffailu on edelleen sujunut hienosti, kaikki maistuu superhyvin, nyt oon sitä tuoretta valkosipuliakin laittanut aina liha-kasvisateriaan yhden kynnen verran, eikä oo näyttänyt haittaavan. Myös jalka on ollut kunnossa, viimeksi on sitä ontunut silloin viime viikon torstaina ihan pikkuisen, sen jälkeen ollut ihan normaali, vaikka on parhaimmillaan tehty päivässä 10km lenkkiä :)

Tänään olisi ollut myös mun edesmenneen koiran, Bertan, 14-vuotis syntymäpäivä. Alla olevassa kuvassa minä ja Bertta toukokuussa 1996 päivänä, jolloin Petu tuli meille <3

Viime viikon toko tosiaan jäi väliin, mutta eilen taas jatkettiin. Tällä kerralla tuntui siltä, että Nalan keskittymiskyky ja innostus paranivat kokoajan tunnin kuluessa ja lopputunnista saatiin jo tosi onnistuneita suorituksia. Harmi vaan, että esimerkiksi seuraamista otettiin taas alkutunnista, jolloin tuntui, että Nalan kiinnostus on jossain ihan muualla. No, täytyy kysyä, jos vaikka ens viikolla voisi ottaa seuraamista vasta loppupuolella.

No tosiaan, alkuun otettiin yksitellen seuraamista ja siitähän ei tosiaan meinannut tulla taas mitään, vaikka hihnan kanssa vielä otettiin. Nala haahuili jotain omiaan ja katsekontakti oli ihan hukassa. Pari hyvää pätkää ja käännöstä sentään saatiin, mutta muuten meni aika plörinäksi. Lisäksi mun pitäisi opetella kävelemään täyskäännös, yllättävän vaikeaa.. tällä hetkellä mun täyskäännökset on nimittäin pikemminkin u-käännöksiä :D No joo. Toisena liikkeenä otettiin yhteisliike rw-uros Weetin kanssa niin, että vierekkäin seurautettiin ja samaan aikaan liikkeestä maahan. Tehtiin tämä kaks kertaa, molemmilla kerroilla Nala tarvi kaks käskyä ja ekalla kerralla jopa vielä nousi heti ylös. Weetistä ei kuitenkaan mitään häiriöö ottanu, mutta eipä Nala muutenkaan anna toisten koirien suoritustaan häiritä, lähinnä sitä taisi kiinnostaa kaikki mielenkiintoiset hajut hiekassa..

Näiden kahden vähän sinnepäin menneen liikkeen jälkeen alkoi Nalan vire selvästi nousta ja lopputunti menikin aika putkeen. Otin taas tunnin aikana itsekseni omaa vuoroa odotellessa lyhyitä paikallaanmakuita 4 niin, että jätin Nalan paikoilleen, kävelin itse noin 2-3 metrin päähän ja laitoin nameja kupissa viereeni. Tuntuu, että tämä toimii ihan idioottivarmasti, sillä vaikka en ottanutkaan pitkiä aikoja (max. minuutti) niin Nala ei yhtään vaikuttanut siltä, että olis sieltä mihinkään noussut, tuijotti vaan vuoroin mua ja vuoroin vilkuili kulloinkin suorittavaa koirakkoa. Ja lisäksi suorittavan koirakon lisäksi häiriönä myös metrin päässä seissyt Weeti-rotku, joka tosin Nalalle ei taida enää olla mikään häiriötekijä, kun on jo niin tuttu koira. Näitä paikallaanoloja edelleen pidennämme, kun niin hyvin sujuu :) Ai niin, tuosta tutusta koirasta tuli mieleen, että tänään meidän ryhmässä aloitti yksi uusikin koira, leoberg-narttu. Häiriön kannalta tosi kiva, että tulee välillä uusiakin, koska äkkiäkös niihin samoihin koiriin tottuu, kun joka viikko ne näkee, mutta uusi koira tuo aina vähän uutta mielenkiintoa. Tosin Nala ei tuntunut noteeraavan uutta tulokasta mitenkään sen kummemmin, hyvä juttu :)

Loppuaika harjoiteltiin aikalailla tuota liikkeestä maahanmenoa, koska se on nyt tällä hetkellä meillä niin sanotusti työn alla. Otettiin Nalan kanssa ensin pari luoksetuloa niin, että kesken luoksetulon pyysin Nalan maahan. Näissä tällaisissa luoksetuloissa en koskaan käytä "tänne"-sanaa, koska haluan että se sana pysyy sellaisena, että sieltä tullaan ja ripeästi, ettei vaan ala ennakoimaan mitään muita käskyjä. Niimpä käskynä oli "täällä" ja noin puolessa välissä käsky "maahan". Ekaa kertaa otettiin tällaisia, joten eihän se kovin nopeasti toiminut, mutta molemmilla kerroilla Nala kyllä meni toisella käskyllä maahan, joskin selvästi hieman ihmeissään ja toki ehti lähestulkoon mun luokse jo tulla ennen kuin meni maahan. Ihan hyvin kuitenkin ekaksi kerraksi. Tämän jälkeen otettiin sitten sellaisia, että Nala oli mulla pitkällä hihnalla ja aina silloin tällöin, kun neiti ei kiinnittänyt muhun mitään huomiota, annoin yllättäen käskyn "maahan". Tätä tehtiin noin 5-6 kertaa ja parilla vikalla kerralla meni jo tosi hienosti ja nopeasti ekasta käskystä maahan. Mun pitäisi vaan tässäkin itse opetella sanomaan se käsky oikealla äänenpainolla. Koutsi huomautti, että teen usein niin, että ensimmäinen "maahan"-käsky on paljon kirkkaampi ja korkeampi ja kun se ei yleensä toimi niin seuraava on paljon matalammalta ja se heti toimii. Neuvona siis, että tulisi sanoa se käsky heti sillä matalalla äänensävyllä. Siispä enemmän treeniä myös itselle ;) Lopuksi sitten vielä ihan liikkeestä maahanmeno noin kolme kertaa (ja btw. tässä vaiheessa se seuraaminenkin oli jo tosi hyvää!) ja näistä kerroista viimeinen saatiin onnistumaan niin, että Nala ekaa kertaa meni ekasta käskystä nopeasti maahan ilman mitään apuja. Jee!!

Loppuun saatiin kaikki vielä ottaa toko-hyppy. Nalan kanssa otettiin kaks kertaa, koska ekalla kerralla innostuin niin paljon, kun heti ekalla käskyllä hyppäs oikein, että unohdin sanoa "seis" hypyn jälkeen ja Nala pääsi siis suoraan hypystä palkattavaksi :D Toisella kerralla jäi hienosti "seis"-käskyllä seisomaan esteen taakse ja pääsin siitä palkkaamaan. Kokonaisuudessaan siis ihan hyvät treenit, alun haahuiluja lukuunottamatta.

Vähän tämän viikon kuulumisia. Lepäiltiin vielä pari päivää eläinlääkärikäynnin jäljiltä ja keskiviikosta alkaen on sitten pikkuhiljaa lähdetty taas lenkkeilemään. Jalka on ollut hyvä torstai-iltaa lukuunottamatta, jolloin ihan pientä oireilua, joka meni kipulääkkeellä ohi noin tunnissa. Sen jälkeen jalka on taas ollut kunnossa, eikä ole oireillut, vaikka Nala on metsässä välillä painanutkin hangessa korvat lepattaen =) Jotain pientä häikkäähän siellä jalassa ihan selkeästi on, mutta jos nyt ei tuon pahemmaksi mene niin selvitetään sitä sitten silloin helmikuun lopussa muiden kinttukuvien yhteydessä.

Lenkkeilyn lisäksi on tällä viikolla käyty tekemässä lyhyttä tottistreeniä yhdellä autiolla levähdys-/parkkipaikalla, silläkin uhalla, että allekirjoittaneen sormet ovat tottistuokioiden jälkeen olleet aina ihan tunnottomat :DD On otettu pieniä seuraamispätkiä harjoitellen mm. täyskäännöstä vasempaan sekä kulmia. Lisäksi on otettu jäävät liikkeet ja luoksetulo. Nalalla treenimotivaatio on näissä pienissä tuokioissa ollut erittäin korkealla ja seuraaminenkin on taas ollut jo ihan erinäköistä kuin parissa viime tokotreenissä. Jäävistä liikkeistä istuminen on jo erittäin varma ja nopea, maahanmenossa tarvitsee yleensä kaksi käskyä tai vähintään, että hiljennän vauhtia merkittävästi. Luoksetulo on vauhdikas ja edestä sivulle siirtyminen kehittyy koko ajan, vielä ei ole ihan valmis. Huomenna sitten taas tokoilemaan parin viikon tauon jälkeen, katsotaan miten siellä sujuu :)

Tosiaan barf-elämä aloitettiin tiistaina ja hyvin on tähän mennessä sujunut. Parina ekana päivänä oli hieman nirsoilua ilmassa liha-kasvisaterian suhteen, mutta maistuihan se lopulta ja luulen, että nirsoilun syynä tuore valkosipuli, jota olin ateriaan lisännyt. Nala on tähän asti saanut valkosipulia jauheena, mutta luin jostain, että tuore valkosipuli on vielä "tehokkaampaa". Jonkun tutkimuksen mukaan sillä voisi olla jopa hieman antibioottinen vaikutus eli haavat ym. paranisivat nopeasti. Tiedä sitten, mutta tuskimpa tuosta haittaakaan on. En vain tajunnut itse alkuun, että tuore valkosipulihan on paljon voimakkaamman hajuista ja makuista kuin tuo jauhe, joten uskon, että siksi neiti vähän nyrpisteli ruualle alkuun nenäänsä. Tästä viisastuneena on tuoretta valkosipulia lisätty nyt joukkoon vähän pienempi määrä ja kasvatetaan määrää pikkuhiljaa siihen yhteen kynteen, joka olis suositus. Muuten kaikki on maistunut erinomaisesti, broilerin kauloja ja naudan rustoja on kaluttu antaumuksella ja tänäänkin piti aamulla käydä kuppi nuolemassa ainakin 5 kertaa uudestaan puhtaaksi hevosenliha-kasvisaterian jäljiltä ;)

Tänään meillä oli sitten eläinlääkäriaika Animukseen, Maria Pertovaaralle, jossa ollaan käyty aiemmin rokotuksilla ja sen yhden sillmätulehduksen takia. Tilannehan on nyt se, että Nala on ollut levossa torstaista asti ja lauantaista asti on taas ollut täysin ontumatta. Eläinlääkäri katsoi Nalan liikkeet ja taivutteli ja paineli vasenta etujalkaa (vertailun vuoksi myös oikeaa etujalkaa) ties miten, mutta ei löytänyt mitään poikkeavaa. Sanoikin, että vaikuttaa oikein lupaavalta, kun kerran joka kerta ontuminen on mennyt ohi päivän tai kahden levolla. Tässä eläinlääkärin hoito-ohje kopioituna:

"Nala oli ontunut kolmeen eri otteeseen vasenta etujalkaa viimeisen parin viikon aikana rasituksen jälkeen, mutta ontuminen on rauhoittunut parissa päivässä levolla. Tällä hetkellä Nala liikkuu normaalisti. Virallinen kyynärkuvaus tiedossa lähiaikoina, joten vähäisten oireiden takia ei lähdetty tänään röntgenkuvaamaan jalkaa.
Pidetään Nala vielä pari päivää levossa, tarvittaessa annetaan Norocarp-kipulääkettä. Liikuntaa voi pikkuhiljaa lisätä, kun tilanne vaikuttaa hyvältä. Vältetään kuitenkin rajua liikuntaa vielä ainakin parin viikon ajan. Lisäksi Nalan nielu olisi hyvä tähystää nukutuksen yhteydessä."

Eli tosiaan lepäämme nyt vielä varmuudeksi pari päivää ja alamme sitten lisäämään liikuntaa pikkuhiljaa normaaliin, mutta jätämme Kamun kanssa riehumiset sekä ulkona laservalon ja lelun perässä lumihangessa juoksemiset ym. kovat rasitukset pois vielä ainakin pariksi viikoksi. Tarvittaessa, jos näyttää että ontuminen alkaa taas uudestaan, niin annetaan kipulääkettä. Ja tosiaan Nalan kasvattaja järjestää helmikuun lopulla pentueelle kyynär- ja lonkkakuvaukset. Jos vain on mahdollista - eli että ko. kuvaukset tekevällä lääkärillä on aikaa - niin vasen etujalka kuvataan silloin perusteellisesti varmuuden vuoksi, samoin nielu. Tuosta nielusta sen verran, että Nala on pennusta asti ollut sellainen, että innostuessaan ja pannassa vetäessään alkaa röhisemään ja rohisemaan välillä melko pahankin kuuloisesti. Koskaan ei kuitenkaan ole ollut syömisen tms. kanssa ongelmia (mikä vois viitata esim. nielutulehdukseen) eikä vapaana ollessaan rohise koskaan, vaikka kuinka riekkuisi. Ell meinasi, että saattais olla joku rakenteellinen vika ja suositteli kuvaamaan varmuuden vuoksi, näin siis teemme.

Hyvillä mielin tästä eteenpäin, rauhakseen palaillaan normaalielämään :) Tän päivän tokotreenit ois jätetty muutenkin vielä väliin, mutta sitten tulikin viestiä meidän koutsilta, että on kipeenä, joten treenit ois jääny väliin muutenkin. Niin ja tosiaan eläinlääkärin puntarilla painoa oli noin 32,5kg.

Lisäksi nappulasäkki on nyt lähes finito, eilen tein Nalalle ekat kasvissoseet pakkaseen ja tänään tulee Lempimuonalta pakastin täyteen lihaisia luita, lihoja ym. Here we come barf-elämä ;) Ekoihin kasvissoseisiin laitoin kahta eri salaatti, kurkun, pari omenaa, marjasekoituspussin (pakaste), pinaattia ja yhden jääkaapista löytyneen jämäporkkanan.

Noniin, eläinlääkäritäti määräsi nyt sitten Nalan täyslepoon liikunnan suhteen, saas nähdä kuinka onnistuu.. Tosiaan Nala on ontunut vasenta etujalkaansa nyt pari päivää, tai oikeastaan eilisestä asti. Soitin sitten tänään eläinlääkärille, saatiin maanantaiksi sinne aika ja siihen asti täytyy nyt olla sitten täysin levossa. Huomasin ontumisen ekan kerran jo kaks viikkoa sitten, kun ontui yhtenä aamuna jalkaansa. Se kuitenkin meni päivän aikana ohi, enkä sitten kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota, kun ajattelin, että jalka oli vaan jotenkin venähtänyt tms. No sitten olikin lähes viikon ihan hyvä, kunnes viime viikolla taas ontui pidemmän lenkin jälkeen. Silloinkin se meni sitten melko nopeasti ohi, joten en taas sen kummemmin asiaa ajatellut. Kyseisessä tassussa Nalalla on ollut anturat aika kuivat ja vähän halkeilleetkin, joten ajattelin silloin, että josko ne halkeamat aristaisivat tassussa. Oonkin nyt lähes viikon ajan laittanut Nalalle joka yö etujalan anturoihin paksun kerroksen rasvaa ja sukat yöksi jalkaan. Anturat onkin parantuneet ihan silmissä, mutta nyt sitten taas eilen ontuminen palasi, joten tuskimpa se niistä kuivista anturista johtui. Eilen kuitenkin, kun Kamun kanssa leikkimästä palattiin niin oli vielä ok, mutta siitä parin tunnin päästä könkkäsi sitten jo ihan kolmella jalalla. Ei sitten lenkkeilty enää koko päivänä, mutta oli silti kolmijalkainen koko päivän ja nyt ontuminen jatkui edelleen aamulla, joten päätin, että eiköhän nyt soiteta sinne eläinlääkäriin. Tosiaan maanantaina mennään ja ell pyysi pitämään maanantai-aamun syömättä, jos jalkaa tarvitsee kuvata. Mutta ainakin pari viikkoa lepoa nyt vissiin ainakin tiedossa, voi meidän neitiä. Toivotaan, että olis vaan joku venähdys tms. joka menis ohi vaan levolla ja mahd. lääkekuurilla. Uskon, että ei mitään kovin pahaa voi olla, kun tällä hetkellä taas noin 1½ päivän levon jälkeen kävelee jo ainakin näin sisätiloissa katsottuna jalalla ihan ok. No, seuraillaan ja maanantaina ollaan toivottavasti eläinlääkärireissun jälkeen viisampia :)

Niin ja tosiaan, meidän seinää koristaa nykyään tällainen kaunokainen:

Nala kävi tänään päivällä Kamun kanssa leikkimässä pari tuntia, olipahan taas menoa ja meininkiä! Koitin parhaani mukaan kaksikosta kuviakin saada, mutta eihän näillä kuvaustaidoilla ja tällä kameralla oikein meinaa perässä pysyä. Tässä kuitenkin parhaimmistoa :) Niin ja päätös barffaukseen siirtymisestä on nyt tehty ja eka satsi ruokaa jo tilattu, kun nappulasäkki vetelee viimeisiään. Päätin nyt kuitenkin tehdä Nalalle kasvissoseet itse, kun kerran hieno yleiskone kotoa löytyy. Ekan pakkaseen menevän kasvissose satsin "eväätkin" on jo ostettu. Pohjalle tulee paria eri salaattia, sitten kurkkua, pinaattia, omenoita ja yksi pussi pakastemarjasekoitusta. Namnam :)

Naiset määrää, miehet häärää... ;)

Olihan ne aina välillä pari sekuntia paikoillaankin :)

Oon oikeastaan sitä asti, kun Nala meille tuli, ollut eirttäin kiinnostunut koiran luonnonmukaisesta ruokinnasta eli toisin sanoen BARFista. Olenkin vuoden aikana lukenut melko paljon kirjallisuutta, nettiartikkeleita ja ihmisten kokemuksia barffaamisesta ja myös kysellyt mieleentulleita asioita ihmisiltä, joiden tiedän barffaavan koiriensa kanssa. BARFissa minua kiehtoo erityisesti juuri se luonnonmukaisuus, että koira todella söisi sellaista ruokaa kuin se söisi luonnossakin, eikä vain teollista valmisnappulaa. Lisäksi suurin osa barffaajista on lukenut luonnonmukaisen ruokavalion eduksi koiran erittäin hyvän yleisterveyden - barffaavat koirat kärsivät erittäin harvoin esimerkiksi iho-ongelmista, ylimääräisistä kutinoista tai rapsutteluista, silmä- tai korvatulehduksista tai kuivista anturoista. Lisäksi moni on sanonut jopa koiran yleiskunnon parantuneen barffaamisen myötä. Nalallahan nyt sinänsä ei mitään sellaista ongelmaa ole, jonka takia barffausta välttämättä tarvitsisi kokeilla, mitä nyt iho hilseilee ja kutisee jonkun verran ja anturat ovat nyt talven myötä tosi kuivat. Siitä huolimatta olen pitkään pyöritellyt ajatusta barffaamisen aloittamisesta. Pentuaikana en olisi uskaltanut ruokavaliota muuttaa, koska BARFin haasteisiinhan teolliseen nappulaan verrattuna kuuluu juuri se, että itse tulee huolehtia siitä, että koira saa riittävästi kaikkia kivennäisaineita ja vitamiiineja. Tiedän ihmisiä, jotka ovat barffanneet isojen koirien kanssa pennusta asti, eikä ongelmaa ole ollut, mutta heillä on yleensä ollut takana aiempaa kokemusta barffaamisesta. Nyt kuitenkin, kun Nala on suurimmat kasvunsa jo kasvanut ja itse olen kokoajan perehtynyt enemmän ja enemmän BARFin perusperiaatteisiin ja riittävään kivennäisaineiden ja vitamiinien saantiin, voisi ruokavalion muutos ollakin ajankohtainen. Nalahan on ollut jonkinlainen "sekasyöjä" oikeastaan koko ikänsä, koska on pienestä asti saanut nappulan sekaan eri eläinten lihoja, sisäelimiä, lohta ja kasviksia sekä syönyt esimerkiksi naudan rustoluita ja broilerin siipiä pari kertaa viikossa. Näimpä uuteen ruokavalioon tuskin Nalan kohdalla tarvitsisi liiemmin totutella, koska neiti on jo tottunut luita ja raakaa ruokaa syömään. Enemmän kyse onkin siitä, että riittäisikö meillä pakastimessa tila kaikille lihoille ja luille ja onko itsellä tarpeeksi viitseliäisyyttä laskea koiran kivennäisaineiden ja vitamiinien saantin tarpeeksi tarkasti. Viitseliäisyyttä uskon itseltäni löytyvän ja pakastinkin varmasti antaa myöden ainakin kahden viikon sapuskoille kerrallaan, kun kunnollä järjestelee.

Asia on siis tällä hetkellä vielä mietinnän alla, mitään en ole vielä toteuttanut, tosin tämän hetkinen nappulasäkki hupenee kovaa vauhtia ja jos nyt ruokavaliota vaihdetaan niin se olisi sitten tämän säkin jälkeen. Olen miettinyt esimerkiksi sitä, että miten ruokinnan kanssa selviää sitten, kun lähtee esimerkiksi johonkin reissuun. Tätä en kuitenkaan näe ongelmaksi, sillä barffaajille on nykyään myös hyviä pakastettuja valmisruoka-aterioita (Murre-mix, Puhti, ALT NEU), jotka ei tarvitse kuin sulattaa. Esimerkiksi Murre-mixin valmisaterioissa on samassa pötkössä luita jauhettuna, lihaa ja sisäelimiä sekä kasviksia eli kaikki mitä barffaava koira ruokavaliossaan tarvitsee. Jos taas pakastinta ei reissussa jostain syystä ole käytössä, valmistaa Ziwipeak BARF-periaatteen mukaisia kosteita säilykeruokia. Ne ovat suhteessa melko kalliita ja osittain ajatus sotii BARFia vastaan, koska luonnollisesti purkkiruokaan on ollut pakko listä säilyvyyden takia jonkin verran säilöntäaineita, mutta kävisivät varmasti päivän tai parin ruokavalioksi, jos pakastinta ei jostain syystä lähettyvillä olisi. Näin ollen en reissamisenkaan kannalta näe ruokintaa ongelmaksi.

Kuinka paljon Nala sitten oikein söisi ja mitä? BARFin periaatteiden mukaan koiran ruuantarve on noin 2-3% sen elopainosta. Tämä on yleensä se suositus, josta neuvotaan aloittavaa barffaajaa lähtemään ja muuttamaan ruokintamäärää sitten tarvittaessa, jos näyttää, että koira lihoo tai laihtuu. Joku koira saattaa pärjätä vain 1%:lla painostaan, kun taas joku pieni koira saattaa syödä jopa 10% painostaan. Jos Nalalla barffiin siirryttäisiin olen laskenut, että lähtisin liikkeelle 900g:n päiväannoksesta, joka olisi noin 2,8% Nalan painosta. Tästä päiväannoksesta sitten noin 50-80% tulisi koostua lihaisista luista ja loppu 20-50% lihasta, sisäelimistä, lohesta ja kasviksista. Moni on sanonut, että monelle koiralle 80% lihaisia luita on liikaa, suurimmalle osalle esimerkiksi 60% on riittävä määrä. Nalalla aloittaisinkin siitä, että 60% ruokavaliosta koostuisi lihaisista luista eli päiväannoksessa se tarkoittaisi noin 540g. Loput eli 40% (360g) koostuisi sitten lihasta ja kasviksista. Tästä näkisin, että kasviksia olisi noin 100g ja loput noin 260g vaihdellen eri lihoja, sisäelimiä ja lohta. Sisäelmistä ja lohesta sen verran, että niitä suositellaan annettavaksi 1-2 kertaa viikossa. Helpoiten sisäelinten antaminen onnistuu valmiilla sisäelinseoksilla, jossa on useampaa sisäelintä samassa "paketissa." Kasvissoseita en alkaisi ainakaan heti vääntämään itse, koska esimerkiksi Vauhti-Raksu myy melko halpaa valmista kasvissosetta 500g:n pakastepötköissä.

Laskelmien mukaan Nalan kalsiumin tarve pitäisi täyttyä tuolla 540g:n päivittäisellä luuannoksella, kun eri eläinten luita vaan vaihtelee tarpeeksi usein, mutta kalsiumin saannin varmistamiseksi moni barffaaja antaa koiralleen esimerksi 2-3 raakaa kananmunaa viikoittain kuorineen päivineen. Lisäksi silloin tällöin ruokaan voisi lisätä esimerkiksi bulgarian jogurttia, kermaviiliä tai piimää. Lisäksi jokaiseen liha/kasvisannokseen olisi hyvä lorauttaa tilkka rypsi-/pellava-/auringonkukkaöljyä vähän vaihdellen, jotta rasvojen saanti varmistuu. Vaikka periaatteessa barffaava koira saa tarvittavat vitamiinit tarpeeksi monipuolisesta liha-, sisäelin ja lohiaterioista, voi esimerkiksi merilevää antaa vaikkapa viikon kuureina silloin tällöin varmistamaan riittävän vitamiinien saannin.

Siinäpä se ruokinta sitten pääpiirteittäin olisi. Laskeskelin, että jos ruokia ostaisi kahdeksi viikoksi kerrallaan, tulisi meidän pakastimeen mahtua kerralla noin 7,5kg luita, 1,5kg kasvissosetta ja noin 3,5kg lihoja, sisäelimiä ja lohta. Uskon, että meidän pakastin pystyisi kyllä tähän.. :)

Halusin lähinnä kirjoittaa tämän tekstin tänne itseäni varten, jotta saan ajatukseni johonkin muuallekin ylös kuin muutamalle suttuiselle paperille. Ajatusta pyöritellään vielä täällä kotona mielessä ja kommentteja otetaan vastaan :)

Hyödyllistä käytännön tietoa barffauksesta mm. seuraavilta sivustoilta:

Zayora's rhodesiankoirat ja Rwu Vesuviuksen Aragonin ruokavalio

Taas oli tokoilua vuorossa maanantaina. Vähän oli Nalalla ehkä sellainen päivä, että intoa kyllä riitti, mutta keskittymiskyky oli osittain kyllä ihan tiessään. Eli tuntui kyllä välillä, että unohti parissa sekunnissa, mitä olin sille juuri sanonut :D

Meilä oli tällä kertaa ns. kisanomaiset treenit eli esimerkiksi me otettiin kaikki tokon ALO-luokan liikkeet. Jokainen sai sitten palkkailla koiraa ihan miten halusi eli niin kisanomaisesti ei toki tarvinnut tehdä, jos ei halunnut, ettei palkata ois saanut, mutta kaikki samat liikkeet siis kuitenkin. Alkuun otettiin yhteinen paikallaanmakuu, 2 minuuttia, joka sujui Nalalta hienosti :) Tosin kävin sitä palkkaamassa noin 3-4 kertaa sinne maahan, mutta olisi varmaan saattanut pysyä ilman niitäkin, varmuuden vuoksi kuitenkin :) Sitten otettiin luoksepäästävyys, joka sitten taas ei sujunutkaan ollenkaan. Nalalle on viime aikoina tullut ihan ihme tapa hyppiä ihan älyttömästi meidän kouluttajaa päin. Helenan ei tarvitse tulla kuin parin metrin päähän niin johan alkaa hössöttäminen ja hyppiminen. On tehnyt samaa myös suoritusten aikana välillä, kuten myös tänään yhdessä vaiheessa, murr. En oikein tiedä, että miten ihmeessä kyseisen erittäin huonon tavan sais neidistä kitkettyä pois. No, tosiaan Helena koitti pariin kertaan Nalaa tulaa silittämään, mutta nakeista huolimatta neiti olis molemmilla kerroilla vaan alkanut hirveänä hyppimään vasten. Lopulta sen verran onnistuttiin, että Helena pääsi kävelemään noin metrin päästä meistä ohi ja Nala istui nätisti vierellä. Tässä asiassa siis menty jostain syystä huomattavasit taaksepäin, koska tämä onnistui vielä pari kuukautta sitten. Tätä tarvis siis treenailla..

Meidän vuoro tehdä kisamainen treeni oli vasta viimeisenä. Harjoiteltiin kuitenkin muiden vuorojen aikana paikallaanmakuuta itsenäisesti. Tein siis lyhyitä paikallaanmakuuharjoituksia samalla, kun joku muu koirakko suoritti niin, että jätin Nalan maahan, menin itse korkeintaan parin metrin päähän ja laitoin muutaman namin itseni viereen maahan kippoon. Tarpeeksi pitkän paikallaanoloajan jälkeen menin Nalan luokse, pyysin istu-käskyllä nousemaan ylös ja siitä vapautus namikipon luokse. Nämä sujuivat tosi hyvin ja ajattelinkin alkaa näitä tekemään nyt itsenäisesti joka tokokerta ja pidentää paikallaanolo aikaa kokoajan. Nalalla kun tuo yhteinen paikallaanmakuu sujuu tosi hyvin, mutta silloin kun joku muu koirakko suorittaa jotain niin yleensä on kovin kiinnostunut ko. koirakosta ja saattaa ajatukset lähteä ihan mihin sattuu. Hyvää häiriötä siis paikallaanolo treeniin :)

No sitten meidän vuoro tosiaan viimeisenä. Alkuun otettiin seuraaminen hihnassa ja vapaana. Nämä menivät tällä kertaa kyllä ihan mönkään, enimmäkseen todennäköisesti johtuen siitä, että kokeilin Nalan palkkaamista hallin sivulla olevasta namikupista. "Namikuppi-palkkaus" onnistuu meillä monessa muussa (esim. jäävissä liikkeissä) tosi hyvin, mutta seuraamiseen se ei näköjään sovi ollenkaan, koska Nala irtosi kokoajan tosi paljon mun vierestä ja vilkuili kuppia kokoajan. Kontakti siis myös kärsi tosi paljon, eikä me paljon hyviä seuraamispätkiä taidettu saada. Tämä idea siis huono ja se jätetään nyt muita liikkeitä varten.

No, sitten otettiin liikkeestä maahan ja liikkeestä seisominen. Liikkeestä maahanmenossa Nala menee erittäin nopeasti maahan, mutta se vaatii vielä sen, että mä pysähdyn kokonaan käskyä antaessani. No, tätä aletaan nyt harjoittelemaan enemmän. Liikeestä seisomisessa Nala jostain syystä istui kahdella ensimmäisellä kerralla, mutta viimein kolmas kerta toden sanoi ja seisominen onnistui nopeasti ja varmasti. Jäävien liikkeiden jälkeen tuli luoksetulo, joka on Nalalla kyllä tosi varma ja hyvä. Myös edestä perusasentoon siirtyminen oli ihan ok, vähän haki paikkaa. Tämän jälkeen tuli sitten vielä tokohyppy, jota on toistaiseksi harjoiteltu aika vähän. Nala ei ensin meinannut hyppyä tajutakaan ja tosiaan tässä vaiheessa lähti sitten hyppimään sitä meidän koutsia vasten, eikä meinannut millään lopettaa ja tulla takaisin. MUR! No, sitten kun hokas hypyn niin sujui hienosti ja seis-käskyllä vielä pysähtyi esteen toiselle puolelle odottamaan hienosti, että pääsin sinne palkkaamaan. Tämmöistä siis tänään. Seuraamistreeniä täytyy nyt parantaa ja tosiaan jättää se sivusta palkkaaminen, kun se ei siinä toimi.