Thaimaan loma ja Nalan leikkiloma mummulassa ovat nyt ohi ja paluu kylmään Suomeen ja omaan kotiin koittanut. Täytyy sanoa, että ihana matka oli ja upea maa, mutta kyllä Nalaa vaan oli niin kauhea ikävä, että kotiinpaluu oli oikein mieluinen. Kyllähän siinä itku tuli ilosta, kun neitiä menin maanantai-aamuna hakemaan, kun oli niin kiva nähdä. Nalalla oli kaksi viikkoa sujunut oikein hienosti, tyttö oli ollut ilmeisesti hyvin kiltisti ja muutenkin käyttäytynyt mallikkaasti. Pikku-Jasminia oli kärsivällisesti leikittänyt päivästä toiseen ja kiva tyttöjen pianimista ja leikkimistä olikin katsella. Olen ylpeä Nalasta, kun oli tullut niin hienosti pikkupennun kanssa toimeen :) Myös Viton kanssa oli löytynyt yhteinen sävel ja jopa Kerttu oli hyväksynyt Nalan lopulta kaverikseen. Onni-veljen kanssa leikit olivat ilmeisesti myös sujuneet mallikkaasti, mutta siskojen kanssa ei ilmeisesti leikit enää olleet toimineet. Taitaa kaikilla siskoksilla olla omaa tahtoa sen verran, että menee sukset ristiin :-) Oli mukava huomata, ettei Nala ihan sentään metsään karannut, kun menin sitä hakemaan (kuten mun isä pelotteli :D) vaan piti kyllä huolen, ettei enää jää mun matkasta. Nimittäin ensimmäisiä Nalan tavaroita kun lähdin viemään autoon ja avasin samalla takarontin luukun niin Nala oli salamana autossa, eikä enää suostunut tulemaan autosta pois, vaikka koitin houkutella vielä sisälle mummua hyvästelemään samalla, kun hain loput Nalan tavarat. Nala siis päätti, että kaikesta hauskasta huolimatta on kotiinlähdön aika :D

Automatka sujui nukkuessa ja kotona Nala tsekkaili rauhassa kaikki paikat, löysi heti tuliaispehmolelun (norsu) ja oli sen jälkeen heti kuin kotonaan. Illlalla koko perheen yhteisellä iltalenkillä testailtiin metsässä mummulta saatua laservaloa, joka osoittautuikin aivan huipuksi. Ihmisen logiikalla tuntiuu hassulta, että miten sellaisen asian jahtaaminen voi olla kivaa, mitä ei koskaan saa kiinni, mutta pääasia, että Nalalla oli hauskaa :D Kunnon hankia tässä sitten odotellessa, että päästään lihaskuntoa kasvattamaan ;) Täytyy myös lähteä pikimmiten itse otsalamppu ostoksille, että on pimeällä kiva metsässä sitten mennä, kun näkee itse paremmin eteenpäin ja Nala heijastinliiveineen näkyy myös paremmin :)

Kovin taisi olla uuvuttavaa kotiinpaluu, kun Nala nukkui kevyet 14h yöunet. Oma peti osoittautui kotona jälleen parhaaksi nukkumapaikaksi, vaikka mummulassa ei ollutkaan omassa pedissä malttanut nukkua :) Eiköhän tämä arki taas lähde tästä sujumaan :) Mummulle perheineen vielä suuret kiitokset!

Ai niin, painoa oli kolmessa viikossa (kolme viikkoa sitten viimeksi punnittiin) tullut +900g eli nyt painaa 32,5kg. Ihan sopusuhtainen on likka, joskaan yhtään ei saa leveyssuunnasa kyllä lihoa :D

Pari kuvaa Nalasta mummulassa, kuvien copyright Jari Laurila (ylempi) ja Petri Koivisto (alempi). Toivottavasti ette Jari ja Petri pahastu, kun lainasin pari kuvaa tänne :-)

Onni-veljen kanssa

Kotona Nala löysi heti uuden pehmolelun :)

Tänä aamuna väsytti kovasti :)

Huomenna Nala matkustaa kahdeksi viikoksi "lomalle" mummulaan Kuusankoskelle, kun me suunnataan Jessen kanssa puolestaan kohti Thaimaata. Touhua ei Nalan "lomasta" varmasti tule puuttumaan, onhan siellä leikkikavereina ainakin Jasmin, Vito ja Kerttu. Lisäksi huhut kertovat, että sisaruksista ainakin Onni, Roosa ja Chili olisivat menossa kyläilemään. Toivottavasti Nala ei siis huomaakaan, että me ollaan poissa, koska itse olen kyllä panikoinut jo monta viikkoa, että miten selviän ilman rakasta pikkuneitiä kaksi viikkoa. Koirille kun ei voi kertoa, että "kyllä me tullaan takaisin kahden viikon päästä." No, ainakaan ei tarvitse pelätä, etteikö Nalasta pidettäisi hyvää huolta, sillä se on ihan varma.

Nalan kuulumisia siis seuraavan kerran vasta joulukuun puolella! :-)

Näin rennosti meillä otetaan kotona :)

Viime lauantaita olikin odotettu jo monta viikkoa! Heti aamusta lähdettiin ajelemaan kohti Kuusankoskea ja puolen päivän jälkeen oltiin perillä mummolassa. 6 tuntia vierähti ihan huomaamatta seuraillessa sisarusten leikkiä, jutellessa kaikkien kanssa ja tietysti valokuvatessa. Oli tosi ihanaa nähdä kaikkia sisaruksia ja tutustua myös kaikkien omistajiin ihan "livenä". Ja tietysti oli mukava nähdä myös mummolan ja Ryttylän porukat.

Nala oli vauhdissa koko päivän, meidän neiti duracell! Muutaman kerran malttoi hetken olla paikoillaan, mutta muuten neiti käytännössä riehui ja leikki koko 6 tuntia :) Nala ei myöskään sisaruksiaan yhtää aristellut, vaan reippaasti leikki kaikkien kanssa ja välillä vähän piti myös pöristä ja päristä muille. Ja joku lelu suussa Nalalla taisi olla kokoajan, sillä nimittäin koirakaverienkin kanssa leikittäessä yksi Nalan lempileikkejä on juosta joku lelu suussa kaveria karkuun :D

Nala koitti myös olla kovasti velipuoli Noxin kaveri ja taisi Chilin lisäksi olla ainoa, joka sinnikkäästi Noxin perässä roikkui. Isoveljestä taisikin tulla Nalan idoli, täytyy joskus taas poiketa Ryttylään moikkaamassa :)

Pihalla riehumisen lisäksi käytiin myös läheisellä pellolla, jossa Henna otti kaikista sisaruksista kuvia. Nalan kanssa oli hieman hankaluuksia saada neiti seisomaan paikoillaan edes sekunnin verran.. :D

Kaiken kaikkiaan aivan loistava päivä! Kiitos tuhannesti koko mummolan porukalle, kun jaksoitte tämän päivän järjestää ja samoin kiitos Hennalle hyvistä kuvista sekä tietysti kaikille Nalan sisaruksille omistajineen :)

Kotimatkan ja vielä seuraavan päivän Nala olikin sitten erittäin väsynyt.. leikkiminen on tosi raskasta :D

Ai niin, perjantaina ja sunnuntai-iltana tein Nalalle yhdet peltojäljet. Neiti on kun höyryveturi, kun se menee jälkeä pitkin.. Toivottavasti saadaan hyviä neuvoja tähän vauhtiongelmaan huomisessa jälkipäivässä :D Tänään sensijaan vähän tottistelemaan Rottiskulmalle, jos nyt ei kaatamalla vettä sada :)

Jonnan pikkuiset :) Nala oikealla.

Chili ja Nala Noxin kimpussa :D

Isoveli on ihana!!

"Koitappa ottaa tää multa." Nala lelu suussa :)

Lelun vetoa :D Nalalla punainen panta.

Matkalla pellolle.

Kirsi johtaa laumaa :D

Kepinvääntöä Aada-siskon kanssa. Nala vasemmalla.

Mummun mussukat :) Nala toinen vasemmalta.

Välillä malttoi hetkeksi istahtaakin :)

Henna Heikkilän kuvat Nalasta. Kiitos! :)

Rottlife A-pennut vasemmalta Alonzo (Axu), Ada (Chili), Akon (Urho), Ariela (Roosa), Alicia (Manta), Anton (Onni), Aurora (Nala) ja Anica (Aada). Kuvat: Henna Heikkilä

Seuraavana päivänä väsytti hurrrrjasti :)