Maanantaina jälleen tokoiltiin Rantasipin parkkiksella ja kyllä tuli taas hiljaa mielessä todettua, että paljon on meillä vielä opittavaa ennen AVO-kokeita. Joka liikkeestä löytyy ainakin vähän hiottavaa ja toisissa sitten taas vähän enemmän.. No, mikäs kiire tässä. Tavoite on, että viimeistään joskus keväällä (maalis-touko) oltais koekunnossa.

Nalalla oli tällä kertaa jälleen märkä maa - syndrooma..  Eli toisin sanoen esimerkiksi perusasennoista liikkeiden alussa ei meinannut tulla yhtään mitään, kun eihän kaunista vaahterapeppua voi kylmään ja märkään asfalttiin laskea, siis yök!  Kyllä meillä täytyy selkeästi olla aina aurinkoinen sää, jos ulkokisoihin meinataan mennä
 
Alkuun tehtiin pitkästä aikaa paikkamakuu. Tehtiin vain 2min. kun mukana oli niin paljon aloittelevia koirakoita, mutta tämän 2min. Nala pysyi oikein hienosti, eikä ilmeisesti vaikuttanut niin kovin huolestuneeltakaan, vaikka itse menin jonkun matkan päähän puun taakse piiloon. Tosin kyseinen puu ei kyllä tainnut olla niin leveä, että ihan kokonaan sen taakse olisin peittynyt , mutta jota kuinkin piilossa siis kuitenkin. Jos jotain pientä viilattavaa liikkeestä voisi sanoa, niin loppuperusasento oli mielestäni himpan vino. En kuitenkaan siihen puuttunut, kun Nalalla oli muutenkin niin kovin ongelmallista tänään kauniin takapuolensa maahan laittamisen kanssa..
 
Seuraavaksi seuraamista muiden koirakoiden välistä ja ohi pujotellen. Vähän Nalaa ahdisti vieraiden koirien vierestä meno ja siitä johtuen seuraaminen oli aika ajoin vähän väljää. Myös perusasennoissa oli yllättäen paaaljon korjattavaa. Joko istui vinoon tai sitten ei istunut ollenkaan, voi voi..
 
Liikkeestä seisomisessa Nala taas hiippailee.. Eli ei pysähdy samantien käskystä vaan ottaa pari askelta perään. Samoin ei ensin kestänyt taaksekävelyä, kun olisin kävellyt neidin vasemmalta puolelta ohi. Uus yritys, kävely oikealta puolelta taakse ja johan pysyi. Tuolle hiippailulle tarvis kuitenkin taas saada tehtyä jotain. Tarvii varmaankin ottaa takapalkkakuuri sekä Helenan neuvojen mukaan pallon kanssa nopeita pysähdyksiä noin muuten kuin seuraamisen yhteydessä.
 
Liikkeestä maahanmeno tehtiin rivistössä ja sehän ei tänään onnistunut. En tiedä johtuiko märästä maasta vai mistä, mutta Nala ei taas sitten millään meinannut mennä yhdestä käskystä maahan. No, loppujen lopuksi tein sitten itsekseni patukan kanssa viettihyrrässä nopeita maahanmenoja ja johan alkoi löytymään poweria ja liike toimimaan yhdestä käskystä.
 
No sitten sitä AVO-luoksetuloa. Pysäytys ei vaan kertakaikkiaan ala toimimaan ja jotenkin alkaa tuntumaan, että turha sitä on näillä keinoilla edes hinkata, kun ei Nalalla pelkkä suullinen seis-käsky tunnu olevan niin tärkeä, että sitä viitsisi sillä sekunnilla noudattaa. Alan ehkä kuitenkin kallistua sille kannalle, että opetan tähän pelkän käsimerkin.. No, katsotaan nyt vielä. Se kiertäminen pitäis kuitenkin nyt ihan ensi töinä opetella, jottei luoksetulovauhti ala kärsimään liiasta pysähdyksen hinkkaamisesta..
 
Lopuksi estehyppyä. Nala istahti jo muutamaan kertaan esteen toiselle puolelle yhdestä käskystä, tosin luovan mietintätauon jälkeen, mutta kuitenkin. Joten kyllä se sieltä pikkuhiljaa  Tällä hetkellä vaan joudun vielä lähettämään Nalan tosi läheltä hyppyä, jotta saan istu-käskyn toimimaan ja tämä toki vaikeuttaa likan takaisinpäin tuloa. Ei sillä etteikö neiti pääsis esteen yli, mutta huomasin, että korrektisti luoksetuleminen on haastavaa, kun ison loikan jälkeen Nala on jo käytännössä mun jaloissa. Joten tämä on kyllä pakko saada toimimaan niin, että pystyn lähettämään Nalan kauempaa hypylle ja myös siis istuu, kun annan käskyn kauempaa.
 
Summa summarum, tässäpä vielä pääkohdat joihin tulee joka liikkeen osalta keskittyä tällä hetkellä:
 
Paikkamakuu: toistoja, jotta varmuus lisääntyy. Loppuperusasennon suoruus.
Seuraaminen: tiiviimmät käännökset, suorat ja tiiviit perusasennot!
Liikkeestä maahanmeno: käskyn nopea noudattaminen
Liikkeestä seisominen: käskyn nopea noudattaminen, taaksekävelyn kestäminen
Luoksetulo: seisomaan jäämisen nopeuttaminen, luoksetulovauhdin säilyttäminen
Nouto: Luovutusasento, rauhallinen ote kapulasta
Kauko-ohjaus: toistoja, jotta varmuus lisääntyy.
Estehyppy: istu-käskyn nopea noudattaminen.
 
Puuh, hiki tulee otsalle jo pelkästään työmäärää miettiessä  No, pääasia että pidetään pilke silmäkulmassa eikä oteta asioita liian tosissaan, toko pitää kuitenkin olla hauskaa niin ohjaajalle kuin koirallekin!