Mökkeilyviikko

Viime viikon vietimme tosiaan mökkeilyn merkeissä Ojajärven rannalla. Viikko sujui paremmin kuin hyvin: ilmat olivat upeat, saunottiin, uitiin ja rentouduttiin. Nala peuhasi päivät pitkät vieressä olevan Jessen vanhempien mökin pihalla Kamun kanssa. Kuumimpina tunteina Nalakin kävi aina välillä vedessä viilentymässä ja nautti erityisesti siitä, kun kahlasi mahaa myöden veteen ja minä sitten roiskuttelin neidin likomäräksi. Kyllä iltaisin aina sitten väsyttikin, kun oli koko päivän riehunut ja aamulenkit olivat varsin nihkeitä useana aamuna, kun neiti olisi vaan mieluummin jatkanut uniaan ;)

Parina päivänä käytiin myös lenkin yhteydessä tutustumaan lähellä laiduntaviin lehmiin. Ensimmäinen tapaaminen lehmien kanssa oli sangen huvittava; Nala murisi ja haukkui häntä pystyssä, kun taas Kamu suorastaan kauhistui ja koitti luikkia häntä koipien välissä pakoon minkä kerkesi :D Naureskelinkin, että Nalalla taitaa hyvinkin virrata vielä esi-isien geenejä veressä, kun niin topakasti komensi lehmäparkoja :D Rotikathan kun ovat aikoinaan olleet teurastajien koiria.

Keskiviikkona ajeltiin mökiltä tottistreeneihin ja taas saatiin uusia hyviä vinkkejä seuraamiseen. Nyt Jesse & Nala alkavat pikkuhiljaa aloittelemaan kulmien harjoittelua. Seuraaminen sujuu neidiltä ikäisekseen erittäin mallikkaasti ja innokkaasti, joskin pientä pomppimisefektiä on havaittavissa nakin perään, siitä kun päästään eroon niin näyttää jo hyvältä :)

Tottiksen lisäksi poljin Nalalle myös yhden jäljen perjantaina läheiselle pellolle. Noin puoliväliin jälkeä laitoin purkin, jonka päällä keppi ja jäljen loppuun pelkän kepin. Nakkia oli taas jo jäljellä melko harvakseltaan, keskimäärin varmaan noin joka kolmannella askeleella. Nala jäljesti taas erittäin mainiosti, tuntuu että se hätäily ja kiirehtiminen on pikkuhiljaa jäänyt pois. Purkki-keppi-yhdistelmän ilmaisi täysin ilman apua, sensijaan jäljen päässä oleva keppi ensin hieman hämmensi. Nala nimittäin pysähtyi kyllä kepille, mutta selvästi oli vähän ihmeissään, että mikäs tämä nyt on. Hetken ihmettelyn jälkeen avitin Nalaa sen verran, että näytin kädellä vähän keppiä, että "mikäs tämä on" ja silloin tyttö meni hienosti maahan. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen, että pysähtyi kepille, eikä yrittänyt jatkaa ohi. Tämän perusteella uskon, että pelkkien keppien ilmaisu alkaa onnistua jo melko pian. Hieno tyttö :)

Viikonloppuna mun vanhemmat ja siskon perhe kävi myös saunomassa ja Nala & nuorempi tyttö Jatta olivat taas aivan ylimpiä ystävyksiä. On ihanaa, että Nala tulee niin hyvin lasten kanssa toimeen.

Eilen päivällä oli sitten paluu kotiin ja kyllä Nala olikin väsynyt parin reissussa vietetyn viikon jäljiltä. Lepäämään ei kuitenkaan ihan heti päässyt, sillä Mirva oli Chilin kanssa Hyvinkäällä käymässä ja tottahan meidän täytyi siskoa käydä lenkin verran moikkaamassa :) Meillä olikin sitten aikamoinen poppoo, kun metsään päin suunnistettiin, kun Nalan ja Chilin lisäksi mukana oli myös Mirvan hoitokoira Rölli (coton de tulear) ja Mirvan kaverin koira Faro (leobergi???). Hyvin porukka tuli toimeen, joskin Rölli taisi ihastua Nalaan vähän liikaa tulisista rakastajan otteista päätellen ;D Huomasi kyllä, että sisarukset olivat kuitenkin tosi väsyneitä, sillä muutamia pärinöitä ja pikkupyrähdyksiä lukuunottamatta sisarukset olivat aivan luonnottoman rauhallisia :D No, Nala nukkuikin sitten kyllä loppuillan lenkin jälkeen erittäin sikeästi.

Lasten "hiekkalaatikko" :D