Keskiviikon yhteiset tottistreenit Rottiskulmalla ovat tälle syksylle ohi, ihan siitä syystä, että varsinkin nyt kun kelloja siirrettiin taaksepäin niin iltaisin alkaa pimeä tulemaan valitettavan nopeasti. Sen sijaan tottisharkat siirtyvät lumen tuloon asti lauantaille, mutta katsotaan kuinka usein Jesse jaksaa niitä varten herätä.. :D No kun ei yhteisiin treeneihin eilen päästy niin päätettiin lähteä keskenämme treenaamaan yhdelle meidän lenkkipolkujen varrella sijaitsevalle metsäaukiolle. Vähän mietin, että mitenhän Nala löytää ns. "tottisvireen" ikäänkuin kesken lenkin, mutta eipä ollut sen suhteen mitään ongelmaa! Yhtä innoissaan neiti siis oli kuin tottiskentälläkin. Alkuun Jesse vähän leikki Nalan kanssa ja ottin sen jälkeen muutaman lyhyen paikallaanmakuun, josta välillä myös luoksetulo. Niissä ei mitään ongelmaa. Sen jälkeen Jesse&Nala ottivat seuraamista lyhyissä pätkissä. Nalalla seuraamisvire on erittäin hyvä ikäisekseen ja oikeastaan aina sen parempi mitä enemmän seuraamisliikkeen aikana ns. tapahtuu eli temponvaihteluita, pysähdyksiä, kulmia ja täyskäännöksiä. Pitkiin tasavauhtisiin suoriin ei vire vielä riitä, mutta eipä kuulu näin nuorella riitääkään. Sensijaan Nalan työskentelyä on tosi upea katsoa lyhyissä, "tapahtumarikkaissa" pätkissä, koska neiti on mielestäni tosi hyvin esimerkiksi kulmissa ja täyskäännöksissä mukana, ei irtoa yhtään Jessen viereltä ja pitää katsekontaktia aivan kokoajan. Varsinkin loivat täyskäännökset olivat eilen hienoa katseltavaa, kun Nala kääntyy Jessen vierellä aivan kuin hevonen, joka tekee takaosankäännöksen eli käytännössä takajalat pyörivät paikoillaan ja etuosa kehosta vain liikkuu :) Lyhyiden seuraamispätkien jälkeen Jesse harjoitteli Nalan kanssa vielä sitä liikkeestä istumista, jota tässä nyt on tahkottu jo monta viikkoa. Vieläkään Nala ei ole oikein varma, että mitähän pitäisi oikein tehdä, joten tarvitsee onnistuakseen erittäin paljon apua ohjaajalta ja erittäin hitaan seuraamisvauhdin. No, hiljaa hyvä tulee :) Kokonaisuudessaan kuitenkin hyvä treeni, jonka päätteeksi otettiin vielä pieni "nenäharjoitus"; kun Nala sai etsiä kaikki jäljelle jääneet nakinpalat ruohomättäältä, johon Jesse heitti ne.

Tänään aamulla oltiin sitten taas jäljellä ja tehtiin keppitreeniä, kuten oli suunniteltu. Nala ajoi kaksi noin puoli tuntia vanhaa jälkeä, jossa oli 5 keppiä, eikä yhtään nakkia. Ensimmäinen jälki oli vain noin 50m pitkä, toinen varmaan lähempänä 100 metriä. Itse jäljestäminen sujui tuttuun tapaan innokkaasti ja tarkasti, samoin molemmat jäljet löytyivät noin kahden metrin päästä "janalta" hyvin. Sen sijaan nyt siis keskityttiin niihin keppeihin. Sen verran palailtiin harjoituksissa taaksepäin, että päätin keppimotivaation löytämiseksi kokeilla palkkapurkkien yhdistämistä keppien kanssa jäljelle. Lisäksi päätin nyt, että Kiteen jälkileirin neuvoista huolimatta palaan takaisin samaan palkkaukseen kuin ennen ko. leiriä eli jokaisesta kepistä tulee purkista kunnon palkka. Vaikka Nalan keskittymiskyky siitä nyt vähän herpaantuisikin, niin pääasiahan kuitenkin olis, että keppien ilmaisu alkaisi tuntua mukavalta :) Niinpä siis ensimmäisellä jäljellä ensimmäinen ja viimeinen keppi olivat jäljellä valmiina palkkapurkin päällä ja muut kepit ihan normaalisti. Ekalla jäljellä Nala ilmaisikin hyvin nämä keppi&purkki-yhdistelmät, mutta pelkät kepit ainoastaan maahan-käskystä. No, palkkapurkki irtosi kuitenkin kaikista kepeistä :) Toisella jäljellä alkoi selvästi into keppejä kohtaan nousta, koska jälleen muutama keppi oli purkin kanssa jäljellä, mutta osa taas ihan normaalisti. Tällä kertaa Nala ilmaisi kaikki kepit - niin "purkilliset" kuin ilman palkkapurkkiakin olevat oikein hyvin. Ehkäpä tämä palkan lisäys siis auttaisi taas keppimotivaation löytämiseen. Hyvä mieli jäi ja tästä on taas hyvä jatkaa :)