Kaikkien kuvien © Miia Koivisto

Otimme Nalan kanssa suunnan kohti Hiidenhelmeä ja Punkalaidunta jo toistamiseen tänä vuonna, kun Finnin Tina järjesti Hassunhauskoille nelipäiväisen leirin helatorstaista sunnuntaihin. Meidät Rottlifelaisetkin oli leirille kutsuttu, joten tottahan toki lähdimme jälleen Tinan loistavaan oppiin :-) Neljän päivän leirin aikana kerettiin taas puuhailla yhtä ja toista. Pääpaino oli tottiksessa, mutta lisäksi päästiin yhtenä päivänä Salovuoren Kaisan jälkioppiin sekä Karvisen Ekin hakuoppiin. Lisäksi käväistiin myös esineruudussa yhtenä päivänä.

Tottiksessa meillä oli Nalan kanssa sekä hyviä, että huonoja hetkiä. Plussina mainittakoon, että Nala teki ensimmäistä kertaa kapulan kanssa pk-esteitä. Hyppy tosin ei ollut vielä ihan täyskorkea, mutta A-este oli kyllä yhtä jyrkkä kuin kokeissakin, eikä likka arastellut sitä yhtään. Noutokapulaan virekin oli välillä jo tosi hyvä, joskin loppuleiriä kohden into vähän lopahti.. Hyviäkin noutoja kuitenkin väliin mahtui, joten ei me ihan vielä tämän(kään) asian suhteen luovuteta :-D Paikallaanmakuuharjoitukset sujuivat myös tosi hyvin. Samoin jäävistä maahanmeno ja seisominen olivat leirillä hyviä. Liikkeestä istumiseen täytyy ottaa tehokuuri, sillä sitä on tehty tosi vähän ja Nala tarjoaa helposti maahanmenoa ilman vartaloapua. Lisäksi Nalan kanssa tehtiin eteenmenoa ensimmäistä kertaa varmaan vuoteen ja likka oli ihan liekeissä :-D Kun edessä odottaa ruokakippo niin vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Viimeisenä päivänä harjoiteltiin myös ensimmäistä kertaa maahanmenoa eteenmenon yhteydessä. Kahdella ekalla kerralla jouduin käydä paikan päällä laittamassa neidin maahan, kun likka viis veisasi mun huudoista, mutta kolmannella kerralla taisi jo hokata, ettei palkkaa tipu ennenkuin on menty maahan ja siitä viisastuneena meni ensimmäisellä käskyllä maahan! :-) Tottiksen osalta siis pääpaino treeneissä lähitulevaisuudessa edelleen noudossa ja lisäksi siinä liikkeessä istumisessa. A-esteellä pitää neiti saada laskeutumaan alemmas estettä pitkin, ettei hyppäisi alas niin ylhäältä. Luoksetuloon pitää saada lisää vauhtia, sillä hidastelee helposti.

Perjantaina tehtiin kaksi peltojälkeä Kaisan opissa. Nala oli aivan huippu! Kaisa ei meinannut neitiä samaksi koiraksi uskoa kuin mitä viime kesänä. Silloinhan likka runti pitkin peltoa hirveällä höyryllä, mutta nyt meno näytti jo aivan erilaiselta siihen verrattuna :-) Ensimmäinen jälki oli 140m pitkä suora, jossa neljä keppiä. Namia vähintäänkin joka 5. askeleella. Pientä turhaa rynnimistä oli ilmassa, mutta enimmäkseen etenimme liina löysällä ja rauhassa. Yksi keppi jäi matkan varrelle, muut ilmaistiin perinteisellä "hissi-ilmaisulla" :-D eli Nalan tyyliin ensin jäädään seisomaan ja nostetaan pää ylös, sen jälkeen laskeudutaan hitaasti alas. No, käyhän se näinkin.. Jäljen lopussa Nala yhtäkkiä nosti pään ylös ja lopetti jäljestämisen kokonaan kesken ja alkoi syömään ruohoa. Neiti näytti vähän oudolta, joten epäilin, että olisiko saanut muutamia muurahaisia suuhunsa. Hetki ihmeteltiin, kunnes kehoituksestani Nala jatkoi jäljen loppuun asti. Toinen jälki sujui vielä paremmin kuin ensimmäinen. Jälki oli n. 130m pitkä, kolmella kepillä ja kahdella 90asteen kulmalla - toinen oikeaan ja toinen vasempaan. Nämä olivat tämän vuoden ensimmäiset kulmat pellolla, joten vähän jännitti, että miten sujuu. Vielä viime vuonnahan Nala nimittäin ajoi kaikista kulmista pellolla vähintään pari metriä yli ennenkuin innostuksissaan huomasi, että jälkihän kääntyikin. No, nyt oli ihan toinen meininki! Nala ajoi kulmat aivan askel askeleelta yhtään harhailematta ja muutenkin jäljesti erittäin rauhassa, mutta kuitenkin innokkaasti. Kepit löytyivät kaikki, ilmaisu tosin edelleen melko hidas. Mutta muuten siis aivan SUPER! :-) Nyt vain Kaisan ohjeiden mukaan bileet jokaiselle kepillä, josko ilmaisu alkaisi pikkuhiljaa Nalastakin olemaan mukavampaa.. Ja tietysti vielä pidempiä ja haastavampia jälkiä, jotta muutenkin päästään kokoajan kehityksessä eteenpäin.

 

Tottisten ja jälkien lisäksi käytiin tosiaan kertaalleen esineruudusta. Nala toi kaksi esinettä niin, että näki erikseen molemmilla kerroilla, kun esine vietiin. Näin kun likan kanssa tekee, niin esineet nousevat hyvin ja nopeasti (tosin luovutus on vielä usein melkoista esineiden syljeskelyä), mutta muuten into helposti lopahtaa. Lisää treeniä vain.. Koska Karvisen Eki käväisi torstaina meitä myös hakukouluttamassa pääsi Nalakin etsimään pari ukkoa metsästä. Ukkojen etsiminen oli neidin mielestä aivan superkivaa ja näki, että oli myös mukavaa vaihtelua muuten tottis- ja jälkipainotteiseen treeniin.
Pitkien treenipäivien päätteeksi käytiin vielä joka ilta Petrin ja Onni-veljen kanssa lenkkeilemässä. Lenkin lopuksi Nala pääsi aina uimaan viereiseen jokeen ja likka jopa ihan oikeasti meni itsekseen uimaan kepin perässä, vaikka oli vieras paikka! Viime kesänähän Nala ei vielä vieraassa paikassa koskaan mennyt uimaan ennen kuin likan kanssa oli ensin itse käynyt vähän aikaa uimassa, mutta selvästi alkaa siis tämänkin asian suhteen rohkaistumaan.
Huippuleiri oli jälleen ja saatiin paljon eväitä kesää varten :-) Kiitos loistokoutseille ja huippuhyvälle leiriporukalle! Toivottavasti viimeistään ensi kesänä uudestaan!