Viikonloppuna on taas ollut hyvää aikaa treenailla :) Perjantaina aksailtiin Koiraurheilukeskuksella. Tiinan oli tarkoitus olla meitä koutsaamassa, mutta Tiina olikin tullut kipeäksi, joten pidettiin sitten omatoimitreenit yhdessä Paulan ja borderterrieri Jekun kanssa. Toisin sanoen treeniaikaa tuli kyllä ihan kiitettävästi, kun kaksin saatiin koko tunti olla. Joku oli rakentanut kentälle mielenkiintoisen radan ja sitähän me lähdettiin rohkeasti testaamaan.. Rata oli todennäköisesti joku kolmosluokan tai ainakin haastavuutensa puolesta vaikutti siltä. Toisin sanoen oli kyllä meille vielä aivan liian vaikea rata, mutta hauskahan sitä oli silti pikkupätkissä ihmetellä ja kokeilla erilaisia ohjaustekniikoita. Onneksi Paula kokeneempana osasi hyvin neuvoa meitä, vaikka aika pihalla silti olin aina välillä :-D

Tosiaan pienissä pätkissä tehtiin, enkä sen tarkemmin ala rataa erittelemään, mutta haastavia kohtia löytyi kyllä runsaasti. Heti alkuun Nala lähinnä innostuksissaan porsasteli ja paineli pari kertaa muurista (2) ohi ennenkuin sain likan ruotuun. Seuraava hankala kohta oli vitoshyppy, kun olin lähinnä omien jalkojeni ja käsieni kanssa taas ihan sekaisin. Ehkä haastavin paikka meille tänään oli irtoaminen putkeen 6/18. Nalaa selvästi jotenkin hämäsi putken yläpuolella oleva puomi ja muutenkin tuo oli juuri siksi niin hankala, että jos itse yhtään pysähdyin ennenkuin Nala oli irronnut putkeen, niin eihän likka sinne lähtenyt. Pitäisi itse jotenkin osata kuitenkin liikkua kokoajan eteenpäin - vaikka hitaastikin, jottei koiralle jää sellaista oloa, että matka tyssäsi tähän. Tuollaisia tarvis harjoitella enemmän ihan erikseenkin.. Hankaluuksia tuotti alkuun myös lähetys putkeen nro. 11, kun koira piti saada tajuamaan, että suoran linjan 9-10 jälkeen pitäiskin kääntyä vasemmalle. Loppujen lopuksi tämä onnistui hienosti, kun Paula keksi meille toimivan ohjaustekniikan. Eli 9 hypyn jälkeen (olin itse siis hyppyjen oikealla puolella (eli puomin puoleisella puolella) otin Nalaa sen verran haltuun, että sain neidin linjan käännettyä viistosti 11. putkea kohti niin, että hyppäsi jo kympinkin vähän vasemmalle vinoon. Samoin kiemura 13-15 tuotti alkuun tuskanhien otsalle, mutta siihenkin saatiin loppujen lopuksi toimiva kuvio keksittyä kun sen sijaan että olisin tehny valssin 14 ja 15 välillä kuljetinkin Nalaa oikealla puolella ihan 15 asti. Loppurata olikin muuten ihan hauska, mutta tuo 18 putki taas tuotti ongelmia, mutta hei.. Nala teki tänään ihan täysmittaista pituutta, eikä mitään ongelmia ollut :-D Kaikenkaikkiaan siis hyvät ja rankat omatoimitreenit - oltiin kyllä molemmat Nalan kanssa ihan puhki tunnin jälkeen!

Lauantaina oli myöskin tarkoitus omatoimitokoilla/aksailla Koiraurheilukeskuksella, mutta kukaan ei ollutkaan muistanut käydä avaamassa HauHau:n porukalle ovia aamulla, joten eihän me päästy halliin sisään.. No, onneksi ilma oli hyvä niin tyydyttiin sitten Nalan kanssa vähän tokoilemaan hallin viereisellä hiekkakentällä. Tehtiin erityisesti seuraamista sekä vuorotellen jääviä maahan ja seiso sekä takapalkalla että ilman. Jäävät sujuivat tosi hienosti - ainoastaan yhden kerran Nala jäi istumaan sensijaan, että olisi mennyt maahan, mutta tämänkin osalta huomasin, että oma äänenpaino käskyä antaessani ei ollut oikea. Toisin sanoen äänenkäyttöön käskyjen antamisen osalta tulisi itse kiinnittää tosi paljon huomiota.. Mutta seisomaan Nala siis jäi joka kerta, vaikka oli juuri aina sitä ennen otettu maahanmenoa. Näiden lisäksi tehtiin yksi tosi pitkä, koko kentän mittainen luoksetulo - Nala tuli miljoonaa, mutta hienosti jarrutti ennen mua ettei kuitenkaan törmännyt. Loppuun vielä 5 minuutin paikallaanmakuu. Ollaan aika vähän tehty näitä pidempiä paikallaanmakuita, vaikka BH-koetta varten niitä tarvis ruveta treenaamaan. Nyt ei tietenkään ollut muita koiria häiriönä, kun yksin treenattiin, mutta sen verran levollisena neiti tuon 5 minuuttia maassamakoili (eikä muuten liikahtanutkaan vaan tuijotti kokoajan keskittyneenä mua), että varmasti olisi siellä ollut helposti vielä toisenkin viisi minuuttia :) 

Tällä hetkellä me jännätään, että päästäänkö Nalan kanssa yrittämään jo seuraavaa ALO-koetta ensi viikon sunnuntaina. Koepaikka meillä siis on, mutta ihan vielä ei ole satavarmaa pidetäänkö tuo koe vai ei. Koe kun olis tarkoitus pitää nurmikentällä ja vielä tällä viikolla eivät järjestäjät olleet varmoja, ehtiikö kenttä kuivua tarpeeksi ensi viikonloppuun mennessä. Nyt siis vaan peukut pystyyn ja aurinkoisia päiviä toivomaan! :-)

Väsynyt, mutta onnellinen treenikaveri :)