Huh huh, kun oli rankat (mutta tietysti hauskat!) agilitytreenit eilen. Meidän vakiokoutsi oli poissa ja meillä oli tuuramassa eräs Tiina, joka tosiaan pisti meidän kyllä hommiin. Päivän teema oli kepit ja niitä sitten hinkattiin, hinkattiin ja hinkattiin :D Tällä kertaa tehtiin myös niin, että jokaisen vuoro tuli vain yhden kerran. Eli aiemmin kun on harjoiteltu montaa eri estettä saman tunnin aikana niin ollaan tehty vuorotellen, mutta nyt jokainen meistä neljästä hinkkasi niitä keppejeä sen 15min. ja sen jälkeen saattoi sitten muun tunnin seurata muiden suorituksia.

Ennen varsinaista keppitreeniä otettin pieni rata (ekaa kertaa!), jossa oli hyppyjä ja keppejä. Eli järjestyksessä hyppy, hyppy, kepit, hyppy, kepit, hyppy, kepit ja hyppy. Toki sai mennä ihan omaan tahtiin ja pysähdellä välillä palkkaamaan, kuten teinkin. Nalalla hypyt ovat erittäin lennokkaita, tosin taas hyppäsi muutamat hypyt enemmän ylöspäin kuin eteenpäin, kun koitti pysyä mahdollisimman lähellä mun kättä :D Pitäis ite oppia ohjaamaan paremmin niin, että saa koiran lähtemään enemmän eteen kuin ylöspäin. Kepit mentiin ensin tässä radassa niin kuin on totuttu tekemään ja nyt treenattiin koko tunti keppejä nimenomaan siltä helpommalta puolelta eli vasemmalla ohjaten. Tämän radan jälkeen sitten alkoi Tiinan rääkki :D Ihan aluksi Tiina ehdotti mulle, että vaihtaisin kepeillä palkan nakista leluun. Hänen mielestään, kun Nala on niin järkyttävän ahne nakille (kuten onkin :DD), että neidin keskittyminen menee niihin nakkeihin mun kädessä, eikä välttämättä tällöin hahmota niitä itse keppejä niin hyvin, kun seuraa vaan maanisesti mun käden liikkeillä. Näimpä me sitten jätettiin nakit taskuun ja treenattiin loppuaika keppejä lelun kanssa ja hyvinhän sekin toimi, joskin kuten Tiinalle totesinkin, niin Nala kyllä syttyy lelusta aina aluksi, mutta into sammuu pikkuhiljaa, kuten nytkin vähän kävi. No, toisaalta kyllä me ne kepit otettiinkin varmaan 10 kertaa putkeen, joten ei ihme, että koira (sekä ohjaaja!) olivat ihan puhki treenin jälkeen :D Eniten ongelmia meillä oli ehdottomasti taas mun ohjauksen kanssa. Nala kyllä menis ja reippaasti, mutta mä en kertakaikkiaan hallitse vielä kaikkia asioita yhtä aikaa. Varsinkin kun nyt Tiinan ohjeiden mukaan oli niin paljon muistettavaa: omat varpaat menosuuntaan, vasen käsi selän taa, polvet vähän koukussa että pääsee alaspäin ja sitten pitäis vielä koittaa kädellä ohjata koiraa. Ei oo helppoo :D No, ehkä harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa, vaikka kyllä mä jo treenikaveri Johannallekin totesin, että eikö voitais pitää parin viikon tauko kepeistä, kun tää alkaa käymään niin rankaksi :D No, hyvät ja tehokkaat treenit oli jälleen ja Nala ainakin väsyi kunnolla :D