Lauantaina oli jännittävä päivä, sillä osallistuimme Nalan kanssa ensimmäistä kertaa epävirallisiin agilitykilpailuihin. Ollaanhan me käyty muutaman kerran meidän oman seuran (HauHau) epiksissä, mutta ne ovatkin olleet sitten epävirallistakin epävirallisemmat, sillä ne ovat olleet avoimia vain meidän seuran jäsenille. Nämä Järvenpään Agilityurheilijoiden (JAU) järjestämä epikset olivat kuitenkin kaikille avoimet ja yleisöäkin (sekä kaikkea muuta hälinää) oli paljon enemmän kuin oman seuran skaboissa.

Näissä epiksissä radan sai startata kahteen kertaan ja näistä suorituksista parempi huomioitiin. No, meille itseasiassa olisi Nalan kanssa riittänyt ihan se yksikin startti sillä tulos oli molemmista sama eli HYL (hylätty) ja itseasiassa eka startti oli vielä paljon parempi kuin toinen.

Vaikka HYLlyjä siis näin ensimmäistä epiksistä saldoksi tulikin niin fiilis oli silti superhyvä! Nimittäin Nala oli aivan loistava ja molemmat hyllyt olivat ihan omia mokiani eli koira toimi kyllä lähestulkoon juuri niinkuin siltä pyysin. Meidän ensimmäinen startti oli oikeasti aivan superhyvä ja puhdas 0-tulos olis tullut kohtuu nopealla ajalla ihan varmasti, jos en minä tampio olis ohjannut Nalaa putkeen nro 9 väärästä päästä..  Ja siitähän tulee siis HYL automaattisesti, jos suorittaa esteen väärin päin tai väärässä järjestyksessä. Ai että harmitti, kun tajusin mokani juuri sillä hetkellä, kun kädellä lähetin likan väärään päähän, aargh!  No, tämän seurauksena tippui vielä nro 10 hypyn rima, koska Nala tuli sille niin pienestä kulmasta tehtyään putken väärin päin. Näin ollen ilman omaa mokaani tulos olis ollut kirkas nolla, koska koko muu rata sujui hienosti. No, eipä se tulos onneksi näissä kisoissa ole se tärkein juttu vaan nimenomaan kokemuksien kerääminen ennen virallisia kisoja.

Toisessa startissa olin ohjaukseni kanssa myöhässä heti alussa ja Nala paineli hypystä nro 3 ohi.  Tämäkin siis ihan oma moka.. No, kääntyessään takaisinpäin likka sitten hyppäsi ko. hypyn väärään suuntaan, josta jälleen HYL. No, eipä tuo enää haitannut, sillä virheetöntä tulosta ei olisi kuitenkaan enää voitu saada, koska ratavirheestä (esim. esteelle kieltäminen tai ohittaminen) saa 5 virhepistettä. Lisäksi Nala alkoi sikailemaan A-esteellä ja hyppäsi kontaktin yli. Se olikin ainoa Nalan virhe näissä skaboissa, kaiken muun voi laittaa omaa piikkiin. Loppurata sujuikin sitten hyvin ja putkeenkin osasin ohjata nyt oikeaan päähän..

HYLlyistä huolimatta tunnelmat olivat epiksten jälkeen katossa ja olin erittäin ylpeä pienestä agirotikastani Nala käyttäytyi kisapaikalla mallikkaasti, vaikka meteli ja hälinä koiramäärästä puhumattakaan oli melkoinen. Likka myös jäi hienosti istumaan lähtöön molemmissa starteissa, vaikka se olikin asia jota kaikista eniten jännitin. Lisäksi Nala toimi radalla juuri niinkuin kuuluikin.

Sanoisin että tämän jälkeen, kun joskus virallisiin kisoihin suunnataan niin ei todennäköisesti jännitä enää yhtään niin paljon, kun tietää että koira kyllä toimii ja siihen voi luottaa. Nyt kun  saataisiin vain se keinu kuntoon ja hiottua keppejä + kontakteja vähän paremmiksi niin voisi alkaa suunnittelemaan lisenssin hankintaa ja virallisia kisoja ensi vuodelle. Super Nala!