Keskiviikkona tottisteltiin jälleen. Näin sivustakatsojan roolista täytyy sanoa, että Jesseä ja Nalaa on kyllä tottiskentällä erittäin ilo katsella. Molemmat ovat kehittyneet viime keväästä valtavasti ja Nalan seuraaminen on erittäin intensiivistä ja innokasta, katsekontakti on tosi hyvä noin pikkutytöksi. Samaa mieltä oli myös meidän kouluttaja. Tällä kerralla liikkeestä istuminen sujui jo pari kertaa hyvin hitaasta kävelystä, jes! Lisäksi Jesse&Nala harjoittelivat paikallaan makuuta, seuraamista noin yleensä ja luoksetuloa. Toi seuraaminen on kyllä sellainen mikä jaksaa hämmästyttää, koska Nala on käännöksissäkin tosi hyvin mukana, ei irtoa Jessen vierestä ollenkaan. On se meidän tyttö hieno :)

Torstaina sitten käytiin ajamassa taas jälki. Pituutta en osaa arvioida, mutta jos en nyt ihan väärässä ole niin uskoisin, että viime aikoina jäljet ovat olleet ainakin noin 200m pitkiä. Kolmella kepillä tehtiin jälleen ja tunnin vanha jälki. Tottiskentältä saatiin Akilta vinkkiä, litttyen siihen, kun Nala viimeksi ennen ensimmäistä keppiä jäi muutaman kerran katselemaan lintuja ym. että laittaisin ekan kepin mahdollisimman heti jäljen alkuun, että palkka tulee heti. Näin siis tehtiin. Lähetys noin metrin jäljen sivusta kohti suoraan ja hyvin löytyi. Eka keppi siis tuli vastaan melkein heti. Siitä olen tosi tyytyväinen, että parin viime kerran aikana on Nalalta selvästi kadonnut paljon sitä häseltämistä mitä aikaisemmin oli. Ei esimerkiksi enää "hyppää" jäljelle aloituksessa eikä keppien jälkeenkään, mitä esimerkiksi vielä Kiteen leirillä teki kokoajan. Lisäksi kepillä malttaa jäädä istuen odottamaan, että annan luvan jatkaa jälkeä. Ai niin, tein ihan kokeeksi jäljelle myös ensimmäistä kertaa kaksi noin 90asteen kulmaa. No, Nalahan painoi molemmista kulmista suoraan ohi, ensimmäisestä vielä enemmän kuin toisesta. Hetken pyörimisellä oikea suunta kyllä molemmilla kerroilla taas löytyi, mikä oli hyvä juttu. Tämä oli kuitenkin vaan kokeilu, lisää tarkkuutta vaan vielä loivemmilla kulmilla :) Kepit löytyivät, ensimmäisen ja toisen kepin ilmaisuun tarvitsi avuksi maahan-käsky, mutta kolmannen ilmaisu sujui ilman apua. Noin muutenkin jäljestys oli tällä kertaa taas hyvää ja intensiivistä, nenä pysyi tiukasta maassa ja intoa riitti :)

Torstaina jouduttiin myös tekemään pikainen pyörähdys eläinlääkärissä. Käytiin aamulenkillä metsässä ja kotiin tullessa huomasin, että Nalan oikea silmä oli aivan punainen ja siristeli sitä tosi paljon. Epäilin ensin, että sitä on tökännyt esim. joku keppi lenkillä silmään. No, ei kun soitto eläinlääkäriin ja päästiin onneksi heti silmää näyttämään. Eläinlääkäri tutki silmän perusteellisesti, mutta ei löytänyt mitään naarmua tms. joten todennäköisesti kyseessä ihan tavallinen silmätulehdus, jonka nyt vain satuin huomaamaan heti lenkin jälkeen. Antibioottisia silmätippoja saatiin ja niitä annetaan nyt 1-2 viikon ajan 4-5 kertaa päivässä. Heti illalla silmä olikin jo paremman näköinen, vähän enää vain punoittaa. Samalla saatiin myös suihketta Nalan vasempaan etujalkaan, jota on rapsutellut viime aikoina. Luulin, että rapsuttaa jalkaa, koska siinä on sellainen pieni valkoinen "patti"; mutta eläinlääkäri sanoi, että se on vain joku syylä, jonka ei pitäisi häiritä. Iho kuitenkin punoitti ja vähän hilseili siitä kohtaa, joten antoi tosiaan suihketta, jonka pitäisi viilentää ja viedä kutinaa pois. Kysyin, että voisiko kyseessä olla joku allergia, mutta eläinlääkäri sanoi, ettei usko, koska kutina on noin paikallista. Nyt kuitenkin seurataan, että viekö suihke kutinan pois ja jos vie niin palaako kutina, kun suihkeen käytön lopettaa. Eläinlääkärin puntarissakin käytiin lähtiessä, näytti 29,6kg eli ihan samoja lukemia kuin meidän omakin vaaka.

Tänään Nala meneekin yhdeksi yöksi mun vanhemmille hoitoon, kun me lähdetään Jessen kanssa risteilylle.