Eilen oltiin taas jäljellä Johannan&Epun kanssa ja kyllä taas tuli todettua, että muurahaiset on kyllä jälkikoiran pahin riesa, varsinkin kun sitä nakkia joutuu jäljelle vielä "kylvämään." Tein Nalalle tällä kertaa jäljen neljällä kepillä, edelleet purkin kannet keppien alla. Pituutta oli ehkä se noin 300m ja varsinaisia kulmia ei tällä kertaa ollut, mutta hyvin mutkainen jälki kyllä oli, suoria pätkiä oli vähän. Ikää jäljellä oli varmaankin vajaa tunti, nakkia harvakseltaan (n. 5-10 askeleen välein).

Lähdettiin jäljelle taas parin metrin janalta. Selvästi voisi tehdä jo neidin kanssa huomattavasti pidempää janaa, sillä suoraan eteni ja hyvin löytyi jälki, joskin jäljelle lähdön kanssa oli sitten vähän ongelmia, kun neiti hyöri ja pyöri hetken ja lähti ensin takajäljellekin, josta sitten käänsin oikeaan suuntaan. Ensimmäiselle kepille asti mentiin aikamoista haipakkaa eli vauhtia oli taas reilusti. Hyvin Nala kuitenkin jäljellä pysyi ja ensimmäisen kepin jälkeen vauhti selkeästi rauhottui ja loppujäljen meni mielestäni ihan hyvin. Jälki ei myöskään kertaakaan hukkunut, pari kertaa vähän hairahti sivuun, mutta korjasti heti hienosti. On muuten ollut hienoa, kun on itsellä koiranlukutaito parantunut nyt kevään aikana huomattavasti. Uskoisin, että jo vieraankin jäljellä pystyisin Nalan käytöksestä ja eleistä erottamaan, että onko jäljen päällä vai onko jälki hukassa, sillä nyt ainakin ihan selvästi huomasi, että pää alkoi vispaamaan edes takaisin, kun jälki meinasi hukkua. Keppien ilmaisut sujuivat nyt myös jälleen mallikkaasti, josko sitä uskaltaisi jo jättää ne purkkien kannet sieltä altakin pois lähiaikoina.. :) Tosin sitten viimeinen keppi koitui jälleen meidän kompastuskiveksi. Juuri ennen neljättä keppiä oli nimittäin muutamia nakkipaloja, jotka ilmeisesti olivat ihan täynnä muurahaisia. No, Nalallehan tuli niistä heti huono olo ja kävi sitten jäljen vieressä oksentamassa nakit pihalle :/ Siitä meni neidillä sitten vissiin niin pasmat sekaisin, että vaikka kävi muutaman kerran vikaa keppiä haistamassa niin ei sitä meinannut millään ilmaista vaan haahuili vaan edestakaisin. Saakelin muurahaiset >;( No, lopulta mä näytin keppiä Nalalle ja sittenhän se sen ilmaisi ja kovasti vaan neidille kehuja ja palkkaa, että jäi kuitenkin hyvä mieli lopuksi :)

Jäljen jälkeen Nala ja Eppu saivat taas painella menemään ja kyllä kaksikko juoksikin kunnolla, hyvää treeniä tuli kyllä molemmille :)