Maanantain tokot ei taas oikein sujunut. Olo oli kuin pentukurssille olis palannut - minä en osannut mitään, eikä osannut sen seuraksena Nalakaan. Toisin sanoen kaikki sujui vähän sinnepäin. Jotenkin tuntuu, että oma asenteeni tokotreenejä kohtaan on tällä hetkellä väärä. Menen treeneihin jo heti alkuun sillä asenteella, että "Tänään ei varmasti onnistu mikään", niin eihän se sitten onnistukaan. Tarvitsisin kai jonkun pitämään mulle asenteen parannuskurssin, anyone?! Esimerkiksi liikkeestä maahanmeno ei taas treeneissä sujunut ei sitten millään, vaikka esim. Hiidenhelmen leirillä meillä ei ollut sen kanssa mitään ongelmaa. Kun sitten treenien jälkeen kokeiltiin samaa vielä kotona meidän talon viereisellä nurtsilla niin johan onnistui ilman mitään ongelmaa. Toisin sanoen ihan selkeästi nyt itse omalla käytöksellä/asenteellani painostan Nalaa treeneissä ja sen takia mikään ei suju. Pitäiskö alkaa harrastamaan meditointia tai jotain muuta rauhoittavaa?! :-D
 
No, jos toko ei suju niin onneksi tiistain agitreenit sujuivat sitäkin paremmin. Meillä alkoi nyt agilityn kesäkausi ja ollaan vakkarina tiistai-illan ryhmässä. Ryhmää vetää aina joko Tiina tai Vesa, mutta tällä kertaa meillä oli ihan luksusopetus, kun molemmat koutsit olivat paikan päällä. Pääasiassa Vesa ohjasi meitä, mutta Tiinakin huuteli aina välillä hyviä kommentteja kentän laidalta ;) Harjoiteltiin kahta 9-10 esteen harjoitusta. Periaatteessa helppoja harjoituksia, mutta molemmissa muutamia haastavia kohtia kuitenkin löytyi. Ja toisaalta oli hauskaakin, kun ei ollut mitään ybervaikeita harjoituksia, niin sai vähän revitellä ja pitää kunnolla hauskaa :-)
 

 
Ensimmäisellä pätkällä haastavaa oli seiska hypyltä käännös kepeille. Siinä kohtaa piti ehtiä tekemään valssi ja mulla meinas alkuun tulla hirmu kiire, kun jäin putkelle (5) liikaa varmistelemaan ja odottelemaan Nalaa, jolloin kutonen ja seiska meni kilpajuoksuksi. Onnistuihan se lopulta ja muuten Nala suorittikin radanpätkää hyvin. Vesa antoi alkupätkällekin (1-5) tosi hyviä vinkkejä oman kehon käytöstä ja jonkin sortin lamppu mulla ehkä taas välähti päässä, kun palaset naksahteli kohdalleen ;) Summa summarum oman kropan - erityisesti yläkropan ja käsien asennolla on erittäin suuri vaikutus koiran ohjaamisessa. Eli toisin sanoen ei vain riitä että juoksee itse suurinpiirtein oikeaan suuntaan ja sohii kädellä kohti esteitä vaan jotain muutakin tarvitaan onnistuneeseen suoritukseen :-)
 

 
Toinen pätkä oli hauska myös. Siinä harjoituksen pääkohta oli hypyt 3-5. Tämän olisi voinut tehdä myös helpommalla tavalla, mutta me valittiin harjoituksen kohteeksi haastavampi tapa eli valssit sekä kolmosen ja nelosen että nelosen ja vitosen välissä. Aluksi meinasi taas mennä vähän törmäilyksi ja loppujen lopuksikaan en saanut aloitettua kolmos-nelosvälin valssia tarpeeksi aikaisin, mutta eiköhän se ihan suht. mallikkaasti kuitenkin sujunut ja loppupätkän saikin sitten revitellä LUJAA :-) Ja hei, nollasuoritukset saatiin molemmilta pätkiltä tänään aikaiseksi, joten kai me jotain ollaan jo Nalan kanssa opittu, vaikka helppoja radanpätkiä olivatkin.