Kylläpäs on yhden päivän aikana tapahtunut paljon, mistä tänne blogiin kirjoittaa. Aloitetaan nyt ihan alusta. Elikkäs Nala oli tänään (ja menee myös huomenna) päivähoidossa Hämeenlinnassa mun isällä, kun Jesse on Helsingissä koulutuksessa, eikä näin ollen pääsen kesken päivää ruokatunnilla kotona käymään. Mulla kun on työmatkaa n. 40min. suunta niin Nala olis sitten joutunut olemaan näinä päivinä melkein 10h yksin, jos olisin tehnyt täyttä päivää, ja sehän ei kyllä sovi. Siispä päivähoitopaikka järjestettiin :) 

Mä oon seuraillut jo pidemmän aikaa, että Nalan korvat välillä punoittaa, mutta oon lähinnä miettinyt, että oisko se jollekin syömälleen eläimelle allerginen. Vielä pari päivää sittenkin korvat oli ihan ok, kun oon niitä seuraillut, mutta tänään aamupäivällä mun isä oli sitten huomannut, että Nala rapsutti tosi paljon korviaan. Tarkemmin tutkiessaan iskä huomasi, että Nala oli raaputtanut varsinkin toisen korvan ihan verille ja oli tosi punainen :s No, rakas isäni sitten käytti Nalaa päivällä Hämeenlinnassa eläinlääkärillä ja diagnoosina korvatulehdus molemmissa korvissa ja lisäksi hiivaa vasemmassa korvassa. Korvanpuhdistusainetta ja korvatippoja saatiin, niillä nyt kaksi viikkoa hoidetaan. Mistähän on neiti mahtanut korvatulehduksen itselleen kehittää?! :s Hiivasta oon lukenut ainakin sen verran, että jos koiralla on taipumus sitä kehittää niin raakaruokavaliossa kannattaa välttää paljon hedelmäsokeria slsältäviä hedelmiä. Eli meillä jätetään nyt ainakin joksikin aikaa ainakin omenat, päärynät ym. kasvissoseista pois.

No, sitten tosiaan se päivän "kohokohta" eli Nala oli tänään ensimmäistä kertaa elämässään hierojalla Hyvinkään koirakylpylässä. Kaikki lähti alunperin siitä, kun erään henkilön kanssa tuli netissä puhetta siitä, kun Nala istuu lähes aina jommalla kummalla kankullaan, eikä koskaan suorassa. Tämä henkilö sitten kertoi tuttunsa koirasta, jolla oli samaa "vaivaa" alettu ihmettelemään 8kk ikäisenä ja hierojalla oli sitten selvinnyt, että koko koiran toinen puoli oli aivan jumissa. No, mua jäi sitten häiritsemään hieman tämä asia ja toisaalta pähkäilin myös, että nyt kun kerran tehdään tämä uusi, sporttinen aluevaltauskin (agility!) niin olishan se hyvä käydä tsekkauttamassa, ettei mitään lihasjumeja oo. Ja siis näin Nala päätyi tänään hierottavaksi :) Hieronta oli kyllä tosi mukava kokemus, suosittelen kaikkien aktiivisten koirien omistajille lämpimästi. Nalakin aivan selkeästi rentouduttuaan nautti tosi paljon ja hieroja jopa kehui, että kyllä on ikäisekseen rauhallinen koira (Mitä, meidän Nalako?!?! :DD). Olin myös tosi ylpeä tytöstä, kun ilman vastalauseita antoi vieraan ihmisen heti käännellä ja väännellä itseään. No, Nalalta ei suurempia lihasjumeja löytynyt, hieman jäykkyyttä oli havaittavissa vasemmalla puolella lanteen kohdalla, mutta hieroja sanoi sen vaikuttavan väliaikaiselta, esim. rajummasta leikkimisestä tms. aiheutuneesta, eikä siis ollut mikään suuri. Hieroja myös kehui Nalan olevan hyvässä lihaskunnossa ja terveyttä ajatellen hyvärakenteinen - kevyt ja sopusuhtainen. Jotain hyötyä siis pienestä koostakin on, itseasiassa paljonkin, jos terveenä sen takia pysyy :) Jatkossa suositteli, että kun agilityäkin kerran aletaan harrastamaan niin olisi hyvä käydä puolen vuoden tai vähintään vuoden välein tarkastuttamassa, että kaikki on ok. Ja näin me varmasti tullaan tekemään :) Kankulla istumisesta totesi, että todennäköisesti tosiaan on vaan jäänyt tavaksi, varsinkin kun ei istu aina samalla kankulla vaan miten sattuu. Joten eipä senkään suhteen syytä huoleen.

No sitten vielä se viimeinen juttu eli tosiaan hieronnan yhteydessä Nalalta löytyi vuoden eka punkki vasemman takajalan sisäpinnalta. Mä olin ihan ällistynyt, kun en ollut osannut ajatellakaan, että nyt ois jo punkkeja, kun on ollut vielä niin kylmääkin. Hyi yök :s

Huomenna sitten ekoihin agilitytreeneihin, jänskää!