Eilen kolmatta kertaa aksatreeneissä tällä viikolla! No, ens viikolla ei sitten ookkaan treenejä ollenkaan, joten treenattiin siis ikäänkuin varastoon  Tällä kertaa ei tehty rataa vaan Nala kohtasi toistamiseen suuren ja kammottavan keinun, joka ei itseasiassa enää ollutkaan niin kamala. Kolme kierrosta tehtiin keinua ja koko ajan sujui vain paremmin. Ekalla kierroksella Nalaa vähän vielä jännitti ja Tiina joutui hihnasta tukemaan. Toinen kierros mentiin jo ihan löysällä hihnalla ja kolmannen kierroksen alussa Tiina vaivihkaa irroitti hihnan kokonaan ja loppuajan Nala tekikin sitten keinua ihan itsenäisesti, hienosti, rohkeasti ja reippaasti, Jee!  Aina välillä piti puolessa välissä, kun keinu lähtee kääntymään vähän funtsia, mutta yhtään pelokkaalta likka ei enää vaikuttanut, eikä yrittänyt kertaakaan keinulta pois vaan loppuun asti mentiin aina hienosti alastulokontakteille asti ja loppujen lopuksi vauhtiakin oli jo aika kivasti. Ai että mä olin tytöstä ylpeä, joskin kuten Tiina sanoikin, viimeisellä kiekalla taisi äippää jännittää sata kertaa enemmän kuin koiraa  Hyvä, että hengittää uskalsin, etten vaan häiritse Nalan työskentelyä. Toki keinu vaatii vielä paljon toistoja, että siitä tulee varma ja täytyyhän se vielä yhdistää myös muihin esteisiin radalle, mutta teoriassa meillä olis nyt siis kuitenkin kaikki palikat jotakuinkin hallussa. Hieno fiilis!
 
Agilityn lisäksi on palauteltu tällä viikolla mieleen vähän tokojuttuja ensi viikolla jatkuvia ohjattuja tokotreenejä silmällä pitäen. BH-koetta varten harjoiteltu liikkeestä istuminen tuntui syöpyneen Nalan mieleen oikein kunnolla, sillä alkuviikosta Nala tarjosi sekä liikkeestä maahanmenossa että seisomisessa istumista. Kiva  No, oikeat asennot saatiin palauteltua mieleen ja eilen molemmat jäävät onnistuivat taas jo korrektisti. Luoksetulot ovat olleet nyt tauon jälkeen taas hyvän vauhdikkaita, mutta loppuasento edessä on aina välillä vähän vino, sille tarvis tehdä jotain.