Viikonloppu on kulunut mukavasti agility- ja tottistreenien parissa. Ensin perjantai-iltana oltiin agilityssa ja tällä kertaa Tiina olikin kehittänyt sellaisen harjoituksen, että mä olin ainakin alkuun aivan pihalla.

Toisin sanoen harjoituksena oli kuvankaltainen seitsemän esteen hyppykuvio ja tehtävän avainsanana valssi. Nala oli taas supervireessä ja toimi kyllä hienosti, mutta itse olin välillä hyvin lahjakkaasti pihalla ja pyörin esteiden keskellä vähän miten sattuu. Kyllähän se tehtävä vihdoin munkin aivoihin upposi ja saatiin lopulta muutama ihan onnistunutkin suoritus. Tulipahan taas todettua, että taitaa agility olla meidän tapauksessa huomattavasti haastavampi laji ohjaajalle kuin koiralle.

Toisena harjoituksena tehtiin välistävetoja, joita ei ollakaan ennen Nalan kanssa harjoiteltu. Tää sujui ihan hyvin, joskin vähän Nala pysyi turhankin hyvin taas mun kädessä kiinni eli edelleen saisi paremmin irrota hypyille.

Lauantai-aamuna suunnattiinkin sitten tutulle tottiskentälle Turenkiin, jossa Finnin Tina piti tottispäivän Hassunhauskoille ja samalla meille muutamalle muullekin. Tosiaan ensimmäistä kertaa mä olin nyt Nalan kanssa Tinan opissa, kun Jesse ei viime aikoina hirveästi ole likan kanssa mitään tehnyt. Täytyy myöntää, että vähän oli kyllä perhosia vatsassa ennen ensimmäistä omaa kertaa, mutta helpotuksekseni sain todeta, että eihän se nyt niin kamalaa ollut vaan oikeastaan tosi kivaa. Nala oli mun mielestä koko päivän tosi hyvässä vireessä ja teki innokkaasti töitä. Kolme kierrosta tehtiin ja sen aikana käytiin Nalan kanssa läpi oikeastaan kaikki tokon alokasluokan liikkeet, sillä sehän meillä tällä hetkellä olis tähtäimessä. Seuraamisessa Nalan vire oli tänään hyvä. Jonkin verran väljyyttä ja edistämistä on likan tekemisessä ja niihin aletaan kiinnittää huomiota enemmän. Samoin perusasennoissa on edelleen välillä hakemista, joten niihinkin tarvittais itseltä lisää tarkkuutta.  Täytyy myöntää, että itse olen tottelevaisuusliikkeiden suhteen ollut vähän suurpiirteinen enkä jaksa sellaista sentin tarkkuudella hiomista, vaan pääasiana on ollut, että sekä koiralla että itsellä on hauskaa.  Näin ollen vaikka Nala vähän edistäisikin tai olisi väljä (tosin tokossahan koira ei ihan kiinni lahkeessa saa ollakaan) niin se ei niin mua haittaa, pääasia että vire on hyvä ja tekemisen meininkiä löytyy. Seuraamisen lisäksi tehtiin luoksetuloja, jotka sujuivat mielestäni tosi hyvin sekä jäävistä maahanmenoa ja seisominenkin kerran. Seisomisessa ei muuta sanottavaa kuin ehkä se, että Nala ei ihan vielä pysähdy niin nopeasti kuin pitäisi vaan ottaa muutaman askeleen käskyn jälkeen. Oikeaan suuntaan kuitenkin ollaan menossa. Liikkeestä maahanmenon kanssa oli tänään ensin joku klikki, sillä Nala tarjosi alkuun sekä seisomista että istumista ennen kuin se oikea asento sieltä lopulta löytyi. Näiden lisäksi tehtiin myös tokohyppyä, jossa ongelmana edelleenkin se, että Nala ei jää paikoilleen seis-käskyllä vaan liikkuu muutaman askeleen. Tina neuvoi, että ehkä nopeampaa pysähdystä voisi alkaa harjoittelemaan sillä, ettei palkka tulisikaan aina multa vaan olisi esimerkiksi kupissa kauempana ja nopean pysähdyksen jälkeen Nala vapautettaisiin kupille. Tätä täytyy alkaa kokeilemaan, uskon että vois olla ihan toimiva keino.

Näiden lisäksi otettiin muun muassa myös ryhmäpaikallaanmakuu, josta olen erittäin iloinen, sillä näitä ei koskaan saa liikaa harjoiteltua vieraassa koiraporukassa. Nala osoitti, ettei tämä liike tuota likalle mitään ongelmia ainakaan toisten koirien suhteen, sillä niistä neiti ei välittänyt tippaakaan. Hieman neidillä oli ollut hölmistynyt ilme, kun mä meninkin piiloon jätettyäni likan. Sitä kun ei ennen ole taidettu kokeillakaan, että olisin piilossa paikallaanmakuun ajan. Muutaman kerran Nala nousi, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää, kun tilanne oli ihan uusi. Sen sijaan ne hetket kun olin näkyvillä niin katse oli kyllä kokoajan suoraan suunnattuna muhun ja likka oli levollisen, mutta tarkkaavaisen oloinen. Viimeisellä kierroksella otettiin myös pk-tottiksen kaltainen paikallaanmakuu niin, että olin selin Nalaan ja toinen koirakko teki estenoutoja vieressä. Tässä Nalan katse kuulemma pysyi lähes kokoajan mussa – välillä vilkaisi toista koirakkoa ja yhden kerran nousi seisomaan, mutta muuten pysyi tosi hienosti.

Kaikenkaikkiaan päivästä jäi hyvä mieli ja tästä on taas hyvä jatkaa treenejä.

Ja jottei päästäis laiskistumaan niin myös lauantai-iltana oli vielä vuorossa agilitytreenit. Ennen niitä Nala onneksi kerkesi pari tuntia makaamaan sohvalla reporankana ja vähän jo kerkesin miettiäkin, että onkohan agitreenit jo liikaa samalle päivälle. No, pelko oli turha, sillä Nala veti illan treenitkin vielä sata lasissa ja koutsi Tiinakin totesi, että eipä uskoisi likan tehneen ensin tottista koko päivän. Melkoinen duracel tuo rakas tyttöni siis on J Edellispäivän valssikiemuroiden jälkeen tällä kertaa vuorossa olivat hauskat ja vauhdikkaat putkitreenit. Pääsi mun polvikin kunnolla koetukselle ja ihan hyvin se onneksi jo juoksemista kesti, vaikka tunnin jälkeen vähän vihoittelikin.

Ensimmäisenä oli vuorossa kolmen putken suora eli siis sata lasissa vain suoraan eteenpäin :D Nalasta näki kyllä niin hyvin taas, että putket on pop, sillä ei neiti olis malttanut edes istua ennen ekaan putkeen lähetystä, niin täpinöissään oli. Alkuun en meinannut pysyä likan perässä (kun ei polvi kuitenkaan vielä ihan 100% terve ole), mutta sitten tehtiin niin, että jätin Nalan ensimmäisen putken eteen ja etenin itse jo seuraavan putken eteen. Sieltä sitten käskytin putkeen ja sillä välin kun Nala juoksi ekaa putkea etenin itse jo toisen taakse, josta käskytin toiseen ja sen jälkeen vielä kolmanteen. Kyllä oli ainakin Nalan mielestä superhauska harjoitus :D

Kolmen putken suoran jälkeen vuorossa oli ympyrämuodostelma, jossa onneksi itse ei tarvinnut niin paljon juosta. Siispä neljä putkea peräkkäin ja taas sai Nala juosta täysiä.. Tämäkin sujui meiltä melko hyvin – vielä kun itse muistan ohjata kunnolla ja pitää ohjaussuunnan avoimena koiraan päin niin kaikki menee hienosti. Eli siis jälleen Nala kyllä osaa, kun itse vielä oppisin. Viimeisenä tehtävänä sitten samainen ympyräputkihässäkkä, mutta vain muutaman valssin kera eri järjestyksessä. Tää oli hauska harjoitus ja edellispäivän valssitreenin jälkeen tää tehtävä tuntui sujuvan oikein kivasti. Ja Nalalla oli hauskaa – sitä kai ei tarvitse enää erikseen mainita :D

Kahden aktiivisen treenipäivän jälkeen vietettiin sunnuntai lepäilyn ja pitkän lenkin merkeissä. Eipä taas voi muuta kuin olla ylpeä taitavasta ja innokkaasta vauhtipepustaan :)