Viikonloppuna kunnostauduttiin Nalan kanssa käymällä metsäjäljellä sekä lauantaina että sunnuntaina. Ihan hävettää, kuinka vähiin meidän jälkitreenit on tänä kesänä jääneet  Eipä varmaan hirveästi kahta kättä enempää tarvita laskemaan meidän tämän vuoden jäljet. No, vielähän tässä kerkeää..
 
Lauantaina jälki oli 420m pitkä, viidellä kepillä ja puoli tuntia vanha. Jäljellä oli Frolicia muutaman nappulan kasoina n. 20-30m välein. Liikkeelle lähdettiin n. 10m pitkältä janalta. Nalalla piisasi vaihteeksi intoa enemmän kuin järkeä eli kyllä huomasi, ettei likka ollut pitkään aikaan päässyt jäljelle. Jana meni söhellykseksi ja lisäksi Nala yritti itsepintaisesti lähteä takajäljelle. No, lopulta sain likan käännettyä oikeaan suuntaan ja matkaan lähdettiin reipasta tahtia. Mun oli tarkoitus tehdä jäljestä suht. suora yhdellä 90 asteen kulmalla, mutta olosuhteiden pakosta jäljen alkuun tuli muutamia "kiemuroita", kun onnistuin kävelemään sellaiseen ryteikköön, ettei siitä ihan suoraan päässyt  Kiemurat Nala selvitti hienosti, mutta myöhemmin jäljellä ollut 90 asteen kulma oikealle meni pitkäksi ja sitten hetken aikaa pyörittiin ja etsittiin. Kaikki kepit nousivat, tosin ainakin yhdestä Nala meinasi mennä yli. Ensimmäisellä kepillä likan ilme oli taas sellainen, että "Yök, taas noita keppejä" , mutta sitten kun aloitettiin meidän aiemmin kesällä hyväksi havaitsema "keppijuhla" niin johan likan ilme kirkastui. Toisin sanoen vietimme jälleen kepeillä kunnolla aikaa ja Nala söi kourallisen lihapullan palasia joka kepillä saaden aina yhden palan lisää, kun koski keppiin eli toisin sanoen tässä tapauksessa otti sen suuhunsa. Lopuilla kepeillä ilme olikin jo paljon innostuneempi heti, joskin eipä meidän ilmaisuja edelleenkään nopeiksi tai hyviksi voi sanoa, mutta ilmaisipa kuitenkin.
 
Sunnuntaina jälki oli 400m pitkä, neljällä kepillä ja jälleen noin puoli tuntia vanha. Jäljellä oli Natural Menua muutaman nappulan kasoina n. 20-30m välein.  Nyt tein jäljelle kolme 90 asteen kulmaa vasempaan eli jälki oli aikalailla neliönmallinen. Liikkeelle lähdettiin jälleen n. 10m janalta (näitä tarvis alkaa pidentämään reilusti..). Tällä kertaa Nala eteni janaa varmemmin eteenpäin ja oikea suuntakin löytyi heti. Hieman oli taas intoa turhan paljon ja välillä mentiin liina kireällä jarrutellen, mutta kuitenkin mielestäni likka jäljesti jo rauhallisemmin, tarkemmin ja syvemmällä nenällä kuin edellisenä päivänä. Toistot, se taitaa olla se avainsana tässäkin lajissa.. Myös kaikki kulmat sujuivat tänään hienosti. Ensimmäisessä kulmassa Nalan ihan vähän oikaisi, mutta kaksi muuta kulmaa meni ihan jälkeä pitkin epäröimättä. Kepeistä jälleen yhdellä meinasi mennä yli, mutta nappasin liinasta takaisin. Tosin siinä vaiheessa vauhtiakin oli jo sen verran liikaa, ettei ihmekään että yli meinattin mennä. Kolme muuta keppiä kuitenkin mielestäni ilmaisi hyvin ja oma-aloitteisesti. Tosin jotenkin on hankala arvioida, kuinka paljon annan huomaamattani Nalalle merkkejä liinalla ja keholla ennen keppejä, kun kuitenkin edelleenkin olen merkannut itselleni kaikkien keppien paikat. Pitäisi kai vaan rohkeasti jättää keppien paikkojen merkkaaminen pois ja katsoa, kuinka omatoimisesti likka oikeasti ilmaisee tai on ilmaisematta. No, jokatapauksessa hyvä fiilis jäi tästäkin jäljestä ja joka kepillä pidettiin kunnon juhlat ja syötiin paljon lihapullanpalasia kepillä leikkien
 
Ennen jälkitreenejä kerettiin myös vähän omatoimitokoilemaan kuluneella viikolla. Yhtenä päivänä tehtiin seuraamista sekä hihnassa että ilman ja toisena päivänä jäävistä maahanmenoa ja seisomista. Seuraamisessa vire oli mielestäni hyvä, mutta vasemmalle käännöksissä Nala jotenkin jätättää. Vaikka katsekontakti pysyikin niin oikea paikka ei pysynyt. Kannattaisi varmaankin alkaa palkkaamaan näistä aina eteenpäin? Jäävät puolestaan toimivat aivan 100%. Palkka oli kupissa nurtsin reunalla ja vuorotellen tein maahanmenoa ja seisomista. Välillä vapautin pelkästä hyvästä perusasennosta, välillä valmistelevasta seuraamisesta, välillä heti oikean asennon jälkeen, välillä kävellessäni koiran luota pois tai sitä kohti ja välillä tehtiin ihan kisamainen liike. Ja jok'ikinen kerta onnistui aivan loistavasti!  Kyllä se vaan kuulkaa niin on, että Nalalla ei ole mitään ongelmia jäävissä, vaan ongelmat kokeissa ovat ohjaajalla, kun ei osaa pitää hermojaan kurissa ja tartuttaa sen epävarmuuden sitten koiraankin. Ostetaan siis lehmät hermot, saa tehdä tarjouksen, jos joltain löytyy käyttämättömät