Vuoden vaihe sujui meillä mökkeilyn merkeissä Lopen metsissä eli Kyöstilässä, eikä Nalaa paukkeet häirinneet yhtään. Muutamana päivänä ennen varsinaista h-hetkeä paukahteli jo silloin tällöin Hyvinkäällä, mutta Nala vaan lenkillä vähän kuullosteli, että mitäs noi on. Itse uuden vuoden aattona neiti ei tainnut huomata paukkeita senkään vertaa nimittäin sen verran on kaksikon Kamu&Nala leikit vauhdikkaita ja Nalan osalta myös äänekkäitä, ettei paukkeita tainnut keretä kuuntelemaan :D

Tänään päästiinkin sitten joulutauon jälkeen ekaa kertaa tokoon. Mä olinkin jo ihan odotellut, että millon päästään taas kunnolla treenaamaan ja niin oli tainnut Nalakin jo odotella - ainakin energiasta ja yleisestä innokkuudesta päätellen :D Eipä aina uskoisi, että on sama koira kyseessä, kun tunti ennen tokotreenejä makasi vielä selällään sohvalla, josta ei ollut eväänsäkään liikauttanut pariin tuntiin, mutta tokossa virtaa riittikin sitten kuin pienessä kylässä. No, mutta erittäin hyvä näin. Kurjaahan se olis jos menis just toisinpäin, että kotona riehuis ja treeneissä ei kiinnostais ;D

No siis, jokatapauksessa yhteisellä seuraamisella aloitettiin. Se taisi mennä kaikilta koirilta ainakin alkuun vähän joulutauon piikkiin, kun Nalaakin meinas lähinnä alkuun kiinnostaa enemmän, että mitä ne kaverit puuhaa kuin että mitä mä teen. Irtosi siis vierestä vähän väliä ja piti vähän kavereiden kanssa jutella joulukuulumisiakin puolin ja toisin. No, pikkuhiljaa siitä malttoi sitten jo alkaa keskittymään itse asiaankin ja sittenhän se sujui mallikkaasti. Käännösten ja täyskäännösten lisäksi tehtiin yhteisliikkeenä myös sellaista, että sekä vasemmalle että oikealle piti koittaa tehdä niin pientä ympyrää kuin mahdollista. Sujui hienosti! Oikealla pystyin lopulta jopa tekemään niin pientä ympyrää, että pyörin vain paikoillani ja Nala seurasi hienosti :)

Otettiin seuraamista tempovaihdoksin myös yksitellen. Eipä siinä vissiin paljon moitteen sanaa ollut. Silloin tällöin katsekontakti saattaa välillä tippua, mutta erittäin harvoin, enimmäkseen kontakti on tosi hyvä ja temponvaihtelut sujuu hyvin - ei edistä eikä jää jälkeen.

Lisäksi  tehtiin Nalan kanssa taas sitä liikkeestä seisomista. Saatiin kolme melko onnistunutta suoritusta niin, että jätin namit kuppiin taakse, siitä seuraaminen, josta seis ja vapaa-käskyllä sai kääntyä ympäri ja mennä syömään namit. Eikä varmaan tarvi sanoa, että Nalahan meni sinne namikipolle joka kerta tuhatta ja sataa, mutta ei kyllä kertaakaan silti tehnyt varaslähtöä :-) Tällä hetkellä Nala jo melkolailla hiffaa sen seis-käskyn, mutta irtaantuu musta liikaa sivulle käskyn aikana. Tämä johtunee siitä, että oon kädellä neitiä pysäyttänyt ja nyt ikäänkuin aina väistää sitä kättä sivulle. Ohjeeksi tähän, että käsimerkki täytyy jättää pois, mieluummin sitten vaikka itse alkuun aina pysähdyn käskyn antaessani ja jatkan sen jälkeen vasta eteenpäin kävelemistä, tärkeintä, että neiti jäisi nyt niille sijoilleen, eikä ottaisi ensin paria sivuaskelta ennen kuin pysähtyy :)

Sitten otettiin pari noutoa, josta Nala meinas villiintyä aivan täysin :D Tai siis ei niinkään itse liikkeestä vaan ennen liikettä, kun näki kapulan. Tehtiin yhden kerran ensin niin kuin ollaan aiemminkin tehnyt, että jätin Nalan istumaan, pakitin jonkun matkaa, jätin kapulan puoleen väliin ja siitä sitten pyysin tuomaan. Ihan mun luokse asti Nala ei vielä osaa kapulaa pudottamatta tuoda, mutta aika lähelle jo kuitenkin. Toisella kertaa otettiin ekaa kertaa niin, että jätin Nalan istumaan, vein kapulan vähän matkan päähän, palasin Nalan viereen ja siitä tuo-käsky. Hyvin kävi hakemassa, tosin kerkes pudottaa suusta ennen kuin ehdin luovutuksessa ottaa kapulasta kiinni, mutta korjas hyvin uudella käskyllä.

Loppuun otettiin sitten luoksetulosta pysäytys seis-käskyllä pallon kanssa ja jos Nalalta kysytään niin tää oli varmaan päivän paras liike.. tai ainakin palkka :-D Eli jätin Nalan istumaan, kävelin toiselle puolelle kenttää ja "täällä"-käskyllä huusin luokse ja pallon avulla pysäytin "seis"-käskyllä noin puoleen väliin. Pysähtyi ihan ok, viiveellä tosin vielä. Siitä sitten palkaksi pallo lensi neidin taakse ja sai juosta perään. Luulin alkuun ottaneeni meidän oman pallon mukaan, mutta se olikin jäänyt kotiin, joten lainasin meidän ohjaajan narupalloa. Se olikin sitten Nalan mielestä nin kiva, että eihän se meinannut sitten palauttaa mulle sitä ollenkaan. Juoksi vaan tohkeissaan pallo suussa monta kierrosta ympäri hallia ja katteli mua sivusilmällä, että "ota kiinni jos saat". Oli hieman hankalaa olla nauramatta :D No, luovuttihan se lopulta arteensa, mutta työn ja tuskan takana se oli ;)

Kotiin kun tultiin niin otettiin vielä parkkipaikalta kotiovelle asti (matkaa noin 50m) hihnassa pitkä seuraamissuora ja katsekontakti pysyi koko matkan! Jee! :))

Huomenna olis sitten tärkeä päivä, nimittäin 1-vuotis synttärit! Niistä lisää juttua huomenna :)