Taas eilen tokoiltiin. Nala tosin ei välttämättä ollu ihsn parhaassa vireessä tai ainakin ennen treenejä makas kotona ihan raatona. No ei mikään ihme, kun on koko viikonlopun ja vielä maanantainkin toiminut lastenhoitajana, se on rankkaa puuhaa se, kun ei kerkee ees päiväunia raukka ottamaan ;D

No jokatapauksessa aloitettiin heti tokohypyllä. Nala lähtee erittäin hyvin jo kaukaakin esteelle hyppy-käskyllä ilman mitään käsiapuja, pysähtyy erittäin nopeasti seis-käskyllä esteen taakse, mutta se mikä vielä kaipaa treenausta on se, että neiti myös tajuis, että siellä esteen takan tulee tosiaan seistä niin kauan kunnes mä kerkeen sinne. Tällä hetkellä kun neiti lähtee hipsuttelemaan sieltä vastaan tai tepastelee paikoillaan eli hyörii ja pyörii :) No, treenia vaan.

Sitten taidettiin ottaa kontaktitreenejä niin, että oltiin neliömuodostelmassa kaikki koirat parin metrin päässä toisistaan ja Helena huuteli taas neliön keskellä käskyjä ja heitteli palloja ja noutokapulaa. Nalalle ei nää tuota ongelmia, istuu vaan perusasennossa ja enimmäkseen tapittaa mua kiltisti silmiin. Tästä jatkettiin vielä sellainen treeni, että askel kerrallaan seurautettiin sisemmäs neliöön niin, että lopulta oltiin ihan vierivieressä toisiamme muiden koirakoiden kanssa. Ja Nala pysyi edelleen hienosti perusasennossa. Oikeastaan huomasin, että katsekontakti muhun tiivistyy vaan entisestään mitä lähemmäs muita koiria mennään ja eli tavallaan varmaankin "pakenee" vähän jännittävää tilannetta siihen tekemiseen eli äitin tuijottamiseen. Ja näinhän se juuri kuuluu mennäkin.

Tämän jälkeen jatkettiin vielä samantyyppisellä treenillä niin, että pareittain otettiin niin, että koirat vierekkäin noin kolmen metrin välein toisistaan, toinen jätettiin makuulle ja toinen istumaan ja tässäkin tietysti käskyt piti molempien ohjaajien antaa samaan aikaan. Sitten jätettiin koirat ja maassamakaavan koiran omistaja kutsui luokse, jolloin istuvan koiran piti edelleen jäädä paikoilleen. Nala alkaa olemaan näissä kyllä aika idioottivarma eli ei kyllä muiden kuin mun käskyjä kuuntele. Tää on tokossa erittäin tarpeellinen taito, sillä toisin kuin pk-kokeissa, saattaa tokossa olla useampikin suoritusrata vierekkäin eli oman suorituksen aikana ihan vieressä saattaa olla toinen koira suorittamassa omia juttujaan. Ja tällöinhän tietysti onnistumisen kannalta on tärkeää, ettei oma koira reagoi muiden ohjaajien käskyihin tai siihen että toinen koira juoksee vierestä tai siihen, että noutokapula lentää vähän matkan päässä jne. jne.

Tän jälkeen taidettiin kokeilla istu-maahan-seiso - käskyjen toimivuutta niin, että koira vapaana ja yllättäen annettiin vain joku näistä käskyistä. Tää osio meni meillä tänään vähän arpomiseksi. Nala kyllä tasan tarkkaan tietää ainakin istu- ja maahan-käskyn merkityksen (seiso-käsky ei oo vielä niin varma), mutta selkeästi vaan hössöttää sen verran, ettei malta kuunnella mitä sanon vaan tarjoaa randomisti jompaa kumpaa. No, tätä täytyis vaikka lelun kanssa treenailla kotona paljon, että tulisi varmaksi noi käskyt, sillä nyt tosiaan milloin istui, kun käskin maahan ja välillä sitten toisinpäin :D

Tän jälkeen taidettiin tsekata taas nouto. Tällä kertaa meillä oli vähän sitä ongelmaa, että Nala kyllä lähti kapulalle innokkaasti ja lähti tuomaankin enimmäkseen innokkaasti, mutta tiputtaa kesken matkan. Nostaa kyllä uudestaan ylös, kun toistan tuo-käskyn ja tuo sitten kapulan lähemmäs, mutta Helena meinasi, että tästä on nyt tullut sille vähän tapa ja mun pitäisi vain olla antamatta tuo-käskyä uudestaan ja katsoa mitä tekee. No, Nalahan oli tietty ihan hämmentynyt ja pitkän aikaa vaan tuijotettiin toisiamme. Mutta yhden kerran sitten onnistuikin niin, että kun kesken matkaa tiputti kapulan, enkä mä antanutkaan uutta käskyä niin hetken ihmeteltyään nosti kapulan ja toi sen mulle. Kyllä se siitä :)

Sitten loppuun otettiin kaikki jäävät peräkkäin ja vielä niin, että koiran jätettyään piti koittaa kiertää sen ympäri niin ettei koira nousis silloinkaan, kun ohjaaja on sen takana. Seisominen onnistui hyvin, tosin tähän edelleen Nala tarvitsee pienen käsiavun. Istuminenkin ensin hyvin, mutta liikkui sitten, kun menin selän taa. Tähän otettiin sitten avuksi namikippo ja teinkin sitten istu- ja maahan- jäävät niin, että annoin käskyn, kävelin vähän matkaa eteenpäin, jätin namikipon maahan, kävelin Nalan ympäri ja takaisin sen vierelle ja siitä vapaa-käsky kipolla. Näin toimi erittäin hyvin. Vähän taisi olla taas istu- ja maahan-käskyissä arpomista, mutta eipä auta kuin vahvistaa näitä, että neiti alkais enemmän kuuntelemaan, että kumpaa se äiskä nyt käskikään tehdä :DD

Ens kerralla onkin sitten viimeinen tokokerta ennen kesätaukoa ja katellaan sitten sen jälkeen, että missä ja kenen kanssa jatketaan treenailua.